Maanmittausosasto on senaatin alaosasto Venäjän valtakunnassa .
Valtion maanmittauksen pääjohto kuului senaatin maanmittausosastolle ja oikeusministerille.
Aluksi korkeimmalla 8. lokakuuta 1765 annetulla asetuksella muodostettiin senaatin alaisuudessa ensimmäisen osaston tutkimusretkikunta . Maanmittausretkikunta oli vuoteen 1843 asti toimineen maanmittaustoimiston ja maanmittaustoimistojen alaisuudessa . Vuonna 1794 maanmittausretkikunta muutettiin senaatin maanmittausosastoksi . Tutkimusosaston kerääntyneiden ratkaisemattomien tapausten huomioon ottamiseksi perustettiin 21. tammikuuta 1797 väliaikainen osasto auttamaan senaatin tutkimusosastoa [1] , joka sitten alkoi harkita uusia tutkimustapauksia yhdessä maanmittausosaston kanssa. Vuonna 1805 väliaikainen osasto yhdistettiin senaatin maanmittausosastoon.
Maanmittausosasto hoiti maanmittauslaitosten yleistä hallintoa ja niiden toiminnan valvontaa; maanmittausohjeiden kehittäminen; sellaisten pyyntöjen käsittely, jotka koskevat maanmittausmiehiä suorittamaan erityisiä maanmittauksia; virkamiesten ja maanmittausasiantuntijoiden rekrytointi, erottaminen ja siirto; suoritti tutkinnan maanmittausmiehien ja maanmittausosaston virkamiesten väärinkäytöksistä, analysoi maanomistajien valituksia maanmittajia vastaan. Osasto toteutti myös kartoitustulosten perusteella laadittujen asiakirjojen ja karttojen säilytyksen, asiakirjojen myöntämisen rajattujen maiden omistajille.
Vuodesta 1805 lähtien maanmittausosasto oli jaettu kahteen tutkimusryhmään. Vuodesta 1846 lähtien ensimmäinen heistä on käsitellyt tapauksia kaikissa Venäjän provinsseissa maiden jakamisesta, tutkintatapauksia maanmittausjoukon virkamiesten väärinkäytöksistä , käsitelleet maanmittausmiehiltä ja yksityishenkilöiltä maakuntaviranomaisia vastaan vastaavia valituksia; suoritti itse maanmittauksen, valvoi yleisen maanmittauksen tulosten pohjalta kartoitusten laadintaa. Ensimmäisellä tutkimusmatkalla pohdittiin myös maakuntaosastojen maanmitsaajien määräämistä, erottamista ja palkitsemista. Toinen tutkimusretkikunta tulkitsi voimassa olevia maanmittauslakeja: teki suunnitelmia yleisestä maan rajauksesta; päätetyt "casus"-tapaukset sekä tapaukset maanmittausmaksuista, kirkkojen ja luostareiden jakamisesta maiden kanssa; vastasi yleismittaussuunnitelmien korjaamisesta, jakoi summia maakunnallisiin piirustus- ja mittaustyökaluihin...
Vuodesta 1877 vuoteen 1894 Maanmittausosasto jaettiin 4 tutkimusmatkaan: 1. käsitellyt oikeusjutut tulivat lääninhallituksista; 2. - Survey Corpsilta saadut rajatiedostot; 3. ja 4. - maanmittausta koskevat siviiliasiat, jotka on vastaanotettu oikeuslaitosten valituksella, ja senaatin lakkautetun toisen (valitus)osaston asiat; vuodesta 1882 lähtien - senaatin kolmannen (valitus)osaston lakkautetun 2. haaran tapaukset; vuodesta 1888 lähtien - Baltian maakuntaa koskevat asiat lakkautettiin senaatin kolmas (valitus)osasto.
Vuodesta 1894 lähtien retkikuntaa on ollut kolme: 1. ja 3. vastasivat maankäyttökysymyksistä siviiliasioista; 2 - Hoidin raja-asioita.
Maanmittausosasto purettiin vuonna 1898 ja sen tehtävät siirrettiin senaatin oikeusosastolle.