Mikkeli

Kaupunki
Mikkeli
fin. Mikkeli
Vaakuna
61°41′15″ pohjoista leveyttä sh. 27°16′25 tuumaa. e.
Maa  Suomi
lyani Itä-Suomea
maakunnat Etelä-Savo
Pormestari Timo Halonen
Historia ja maantiede
Perustettu 1838
Ensimmäinen maininta 1323
Neliö 3 229,57 km²
Keskikorkeus 75 m
Ilmastotyyppi lauhkea mannermainen
Aikavyöhyke UTC+2:00 , kesä UTC+3:00
Väestö
Väestö 54 362 ihmistä ( 2017 )
Tiheys 21,33 henkilöä/km²
Virallinen kieli suomi [1]
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi +358 15
Postinumero 50100 , 50200 , 50300 , 50500 , 50600 , 50700 , 50800 ja 50970
mikkeli.fi (suomi) 
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Mikkeli , ruotsinkielinen ja vallankumousta edeltävä venäläinen nimi St. Michel ( fin. Mikkeli , ruotsi. Sankt Michel ) on kaupunki Suomessa , Itä- Suomen entisen Lyanin (läänin) hallinnollinen keskus ( fin. Itä-Suomi ). Etelä-Savon läänin pääkaupunki ( suomi Etelä -Savo ).

Mikkeli on nimetty näiden paikkojen suojeluspyhimyksen - Pyhän Mikaelin [2] mukaan .

Etäisyys Mikkelistä Helsinkiin  on 228 km, Pietariin  304 km.

Historia

Vuonna 1270 Mikkelistä tuli Novgorodin kirkkomaa .

Vanhin maininta Mikkelin kylästä vuodelta 1323 on Orekhovin rauhassa , jonka mukaan Savolakien alue luovutettiin Ruotsin kuningaskunnalle.

Mikkeli syntyi vuoden 1809 Venäjän-Ruotsin sodan päättymisen ja Suomen liittämisen seurauksena Venäjään Suomen suurruhtinaskuntana . Se perustettiin 7. maaliskuuta 1838 keisari Nikolai I :n asetuksella. Venäjän valtakunnassa kaupunki oli St. Michelin kuvernöörin keskus ; Mikkelin lyanin (läänin) nimellä. Se, kuten muutkin vallankumousta edeltäneet Suomen maakunnat, oli olemassa vuoteen 1917 saakka, jolloin se liitettiin Itä-Suomen lääniin.

Vuonna 1918, sisällissodan aikana, Valkoisen armeijan päämaja perustettiin Mikkeliin Hotelli Seurahuoneelle .

Toisen maailmansodan aikana Mikkelin lukion rakennuksessa toimi Suomen puolustusvoimien päämaja Karl Mannerheimin komennolla . Tämän vuoksi kaupunkia pommitettiin voimakkaasti, mutta se rakennettiin nopeasti uudelleen, koska siihen aikaan ei ollut korkeita rakennuksia.

1. huhtikuuta 2011 kaupunki koristettiin venäjänkielisillä katukylteillä [3] .

Kuuden kunnan - Tohmajärven , Imatran , Lappeenrannan , Puumalan , Mikkelin ja Savonlinnan -aloite hakemassa 5-vuotista hanketta, jonka puitteissa näiden kuntien kouluissa ruotsin kielen opiskelu olisi mahdollista korvata venäjän opiskelulla, alkaa 7. luokalta alkaen, ei saanut täyttä hyväksyntää hallituksessa [4] .

Vuodesta 2011 lähtien, kesästä lähtien, Vaganova-venäläisen baletin akatemian opettajat ovat pitäneet kaupungissa kansainvälisiä balettikursseja [5] .

1.1.2013 kaupunkiin kuuluu Ristiinan kylä , joka oli ennen itsenäistä hallintoyksikköä [6] .

Vuonna 2014 kaupunki aloitti uusien eritasojen rakentamisen ja peruskorjaustyöt kaupungin parannussuunnitelman 2017 saakka.

Väestö

Väkiluku 54 520 (31. tammikuuta 2013), joista 34 tuhatta henkilöä. itse kaupungissa.

Liikunta ja urheilu

Mikkelissä on sisäminivesipuisto, kesävesipuisto ja kaksi uima-allasta. Keskustassa on jalkapallokenttä, jonne kaadetaan talvisin ilmainen luistinrata. Yksi kaupungin urheilunähtävyyksistä on viime aikoina ollut Kampparit bandy -joukkue, joka voitti Suomen mestaruuden vuosina 2012 [7] ja 2015 [8] .

Nähtävyydet

Ystävyyskaupungit

Yksi Lugan nuorimmista kaduista on nimetty sisarkaupunkinsa Mikkelin mukaan.

Kuvagalleria

Muistiinpanot

  1. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2012/luokitusavain_ks.html
  2. Mikkeli . Käyttöpäivä: 27. toukokuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 22. heinäkuuta 2012.
  3. Suomalaiset opiskelijat vitsailivat kääntämällä kadunnimiä venäjäksi. . Käyttöpäivä: 4. maaliskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
  4. Karjalainen: On epätodennäköistä, että koulut saavat korvata ruotsin venäjällä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (15.8.2012). Haettu: 15. elokuuta 2012.
  5. Venäjän balettiakatemian kurssit ovat suosittuja Mikkelissä. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2015-7-9). Haettu: 12.7.2015.
  6. Tietoja Ristinan verkkosivuilta (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 30. huhtikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 11. kesäkuuta 2015. 
  7. SM 2011/2012 tulokset
  8. SM 2014/2015 tulokset
  9. Naisvuoren kahvila ja näkötorni . www.naisvuorenkahvila.fi. Haettu 3. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. kesäkuuta 2019.

Linkit