| Tanan silta | |
|---|---|
| Bokmål Tana bru Nynorsk Tana bru Sami. Deanu šaldi Quen . tenon silta | |
| Tanan riippusilta, 2017 | |
| 70°11′57″ s. sh. 28°11′58″ itäistä pituutta e. | |
| Virallinen nimi | Norjan kieli Tana bru |
| Sovellusalue | autoteollisuus |
| Kulkee sillan yli | Eurooppalainen reitti E06 ja eurooppalainen reitti E75 |
| Ristit | Tanaelf |
| Sijainti | Tana , Troms ja Finnmark , Norja |
| Design | |
| Rakennustyyppi | köysisilta |
| Materiaali | teräs |
| Pääjänne | 190 m |
| kokonaispituus | 274,9 m |
| Sillan leveys | 15,2 m |
| hyväksikäyttö | |
| Suunnittelija, arkkitehti | Bruavdelingen Vegdirektoratet |
| Rakentamisen aloitus | 1940 |
| Avaaminen | 1943, 2020 |
| Suljetaan remontin vuoksi | 1948, 2004, 2017-2020 |
Tana-silta ( norjaksi: Tana bru ) on auton köysiköysi silta Tanaelv-joen yli lähellä samannimistä kaupunkia Tanan kunnassa Tromssan ja Finnmarkin läänissä Norjassa . Silta kulkee eurooppalaista tietä E06 .
Ensimmäinen puusilta Tanaelvin yli rakennettiin vuonna 1939 [1] . Hän oli Seidassa, noin neljä kilometriä nykyisestä sillasta pohjoiseen. Saman vuoden syksyllä, ennen jäätymistä, silta purettiin ja sitä jatkettiin seuraavan vuoden kesällä. Vuonna 1940 aloitettiin riippusillan rakentaminen. Työ valmistui vuonna 1943. Avaamishetkellään se oli Norjan toiseksi pisin riippusilta ( Füksesundin sillan jälkeen ) [2] . Rakennuskustannukset olivat noin 2,2 miljoonaa kruunua. Vuonna 1944 vetäytyvät saksalaiset joukot räjäyttivät sillan . Ennen kunnostamista joen yli kuljetettiin lautalla [3] . Silta kunnostettiin vuonna 1948 [2] . Hankkeen on kehittänyt Tieviraston siltaosasto ( norjaksi: Bruavdelingen Vegdirektoratet ). Rakentamisen suoritti Alfred Andersen mekanisk Verksted og Støperi A/S [4] .
Se oli kolmivälinen riippusilta , jonka keskijänneväli oli 195 m pitkä ja kaksi sivujännettä 13,5 m ja 11,5 m [3] . Sillan kokonaispituus oli 220 m [4] , leveys 5 m.
2000-luvulla ajoneuvoliikenteen lisääntyessä sillan kapasiteetti osoittautui riittämättömäksi. Ajoradan leveys oli vain 5 m, jalkakäytäviä ja pyöräteitä ei ollut [5] :23 . Uuden sillan rakentamishanke sisältyi liikennesuunnitelmaan vuosille 2006-2015. Vuonna 2008 sovittiin, että uusi silta on yksipylväinen vinosilta ja se sijoitetaan 100 m vanhan sillan yläpuolelle [5] :8 . Hankkeen on kehittänyt Tieviraston siltaosasto ( norjaksi: Bruavdelingen Vegdirektoratet ).
Toukokuussa 2016 julkistetun kilpailun voittaja [6] oli puolalaisen Vistalin (metallirakenteet) ja norjalaisen HAK Entreprenør AS:n (betonityöt) yhteisyritys [7] [8] . Työt alkoivat tammikuussa 2017. Pylonin ja päällirakenteen metallirakenteet valmistettiin Vistal Gdynian terästehtaalla Puolassa, pylväsjärjestelmä valmistettiin Redaelli Tecna SpA:n tehtaalla Italiassa. Elokuun 2017 lopussa perustustyöt saatiin päätökseen ja pylvään kokoonpano aloitettiin. Lokakuun 2019 lopussa sillan jännevälin asennus valmistui [9] . Sillan lisäksi tielle rakennettiin uusi osuus, jonka molemmille rannoille rakennettiin liikenneympyröitä. Uuden sillan liikenteen avaus tapahtui 15.9.2020 [10] . Rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 570 miljoonaa kruunua. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan vanha silta piti purkaa, mutta paikallisten asukkaiden mielenosoitusten [11] jälkeen päätettiin säästää itärannan tuki muistoksi sodanjälkeisestä Finnmarkin ennallistamisesta [12] . .
Yksipyloninen vinosilta. Sillan kokonaispituus on 274,9 m (josta köysiköysiosan pituus on 234 m), leveys 15,2 m. Pääjänneväli 190 m.
Kaapeliristikko on tuuletinjärjestelmä. Kaapeleita on vain yksi taso - ajoradan akselia pitkin. Jokaisessa puolifanissa on 11 kaveria. Vaijerilippurakenteen jäykistyspalkki on täysmetallinen suljettu laatikko, jossa on neljä seinää; päällyslevy ortotrooppisen ajoratalaatan muodossa. Jäykistyspalkin korkeus on 2,0 m. Pylväs on epäsymmetrinen ja koostuu kahdesta metallitolpasta, jotka risteävät noin 70 m korkeudella. Pylonin kokonaiskorkeus on 95 m säleikön yläosasta. Säleikkö on monoliittista teräsbetonia paalujalustalla, mitat 30 x 15 x 3 m.
Silta on tarkoitettu ajoneuvojen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkumiseen. Ajoradalla on 2 liikennekaistaa, kukin 3,5 m leveä. Ajoradan keskellä on korotettu 2,0 m leveä jakokaistale, jonka leveys on 2,25 m.