Olavs, Vilis (juniori)

Vilis Olvas
Latvialainen. Vilis Olavs
Syntymäaika 6. marraskuuta 1902( 1902-11-06 )
Syntymäpaikka Riika , Riika Uyezd ,
Livlandin kuvernööri ,
Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä 10. lokakuuta 1944 (41-vuotiaana)( 10.10.1944 )
Kuoleman paikka Windau , Liebaun piiri,
Latvian yleinen piiri , Reichskommissariat Ostland
Isä Vilis Olavs

Vilis Olavs ( nuorempi , latvia Vilis Olavs ; 6. marraskuuta 1902 , Riika  - 10. lokakuuta 1944 , Windau ) - latvialainen diplomaatti ja poliitikko. Wilis Olafin poika .

Elämäkerta

Vuonna 1917, isänsä kuoleman jälkeen, äiti jätti hänet sukulaisten luo Vitebskiin [1] . Vuonna 1918 hän palasi Latviaan osallistuakseen itsenäisyystaisteluun ilman lukioa loppuun. Huhtikuun 28. päivänä 1919 hän torjui 50 latvialaisen joukon johdolla puna-armeijan yrityksen valloittaa Memelen ylittävä silta ja miehittää Bauska , mikä myötävaikutti vihollisuuksien käännekohtaan [2] .

Vuosina 1921-1926. opiskeli Latvian yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja sitten kansainvälisiä suhteita Pariisissa. Hän avioitui Marina Karklinan (naimisissa Karklina-Olava , latvialainen. Kārkliņa-Olava ), laulaja ja pianisti, Jekab Karklinan ja Nadezhda Karklinin tytär ja oppilas .

Vuosina 1931-1940. Latvian ulkoministeriön työntekijä : sihteeri, sitten protokollapäällikkö, sitten hallintoosaston päällikkö.

Saksan miehityksen aikana

Sen jälkeen kun saksalaiset joukot miehittivät Riian 30. kesäkuuta 1941, hän johti yhdessä entisen viestintäministerin B. Einbergsin ja eversti Ernests Kreishmanisin (1880-1965) kanssa Latvian järjestöjen keskusta ( Latvian: Latviešu organizāciju centrs ). jonka tehtävänä oli Latvian valtion uudelleenluominen Saksan vasalliksi, mutta itsenäiseksi. Tämän keskuksen toiminta jatkui noin kaksi viikkoa, kunnes saksalainen turvallisuuskomissaari Walter Stahlecker lopetti sen [3] .

Vuosina 1943-1944. Slokan kaupunginjohtaja .

Neuvostoarmeijan hyökkäyksen aikana hän yritti paeta Ruotsiin yhdessä rakkaan baleriini Helena Tangieva-Birzniecen kanssa [4] [5] ; Olavin vaimo oli jo Amerikassa toisen maailmansodan aikana. Vene, jonka piti viedä heidät kaupungin tiellä olleelle laivalle, osui pommiin lähdön aikana [6] [7] , Tangieva-Birzniece onnistui pakenemaan ja Olavs hukkui Venta -jokeen. [8] .

Muistiinpanot

  1. Valdis Ruja. “Kas miris par Latviju, tas dzīvos ar Latviju” Arkistoitu 25. toukokuuta 2021 Wayback Machinelle // Latvijas Vēstnesis , Nr. 36/37 (4.02.2000).
  2. Latvijas atbrīvošanas kara vēsture / Virsredaktors M. Peniķis . - Riika: Literatūra, 1938. - T. 1. - Bauskas bataljona taistelus 1919. g. maita
  3. Andrew Ezergailis . Holokausti Latviassa. 1941-1944: Kadonnut keskus arkistoitu 25. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa  - Riika: Latvian historiallinen instituutti, 1996. - s. 130.
  4. 100 Latvijas sievietes kultūrā un politikā / Sast. Ausma Cimdina. — Riika: Latvijas Universitāte, 2008. — Lp. 448.
  5. Igor Freimanis. Dzīves piruete: Atmin̦u kolāža. - Riika: Daugava, 2002. - Lp. 200.
  6. Armins Ronis. Pieminot primabalerīnu Helēnu Tangijevu-Briznieci Arkistokopio päivätty 25. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa // Latvijas sabiedriskie mediji , 12.4.2018.
  7. Janis Liepin̦š. Mani sairaat: Lääkäri sairastavia. - Riika: Preses nams, 1998. - Lp. 119.
  8. Felikss Krusa. Latvijas namdaris Vilis Olavs: tautas sardzē baltās un nebaltās dienās. - Riika: Valters un Rapa, 2001. - Lp. 158.