Partita

Partita ( italialainen  partita , l. - "jaettu osiin") on musiikkiteoksen muoto.

• eräänlaisia ​​urkumuunnelmia koraalimelodiaan 1600-1700 -luvun musiikissa. [1] Termiä käyttivät Johann Sebastian Bachin ja Girolamo Frescobaldin teosten nimeämiseen .
• eräänlainen sarja tai konserttisarja on syklinen muoto , joka koostuu viidestä tai useammasta osasta [2] . Ero sarjaan on alkusoitto ennen allemandea (fantasia) sekä syklin niin kutsuttujen "plug-in" -osien esiintyminen: gavotte , poloneisi , bourre , menuetti , burleski [ a] , scherzo , aria jne., jotka on suunniteltu pehmentämään tempokontrastia sarjan pääosien välillä, jotka muodostavat syklin "kehyksen": allemande , courante , sarabande ja gigue [3] . "Lisättyjen" numeroiden lukumäärä, järjestys ja lajityyppi eivät ole vakaita ja voivat vaihdella.

Näyte ääni

Tiedoston tiedot Partitas voidaan kirjoittaa eri kokoonpanoille. Esimerkiksi J. S. Bachin teoksessa on partioita soolosoittimelle (huilu, klavier, viulupartita) ja kuoropartitat [4] .

Muistiinpanot

1. ↑ ( fr.  burleski , italiasta burla -  vitsi)

1. ↑ [bse.sci-lib.com/article087195.html Sanan "Partita" merkitys suuressa Neuvostoliiton tietosanakirjassa]
2. ↑ ”On oireellista, että Bachin muut sykliset genret (sarja, partita, alkusoitto ja konsertto) välttelevät voimakkaasti neliosaista rakennetta: ne sisältävät aina joko enemmän tai vähemmän kuin neljä osaa . Konsertti vahvistaa kolmiosaista rakennetta , kun taas muut genret sisältävät vähintään viisi osaa syklissään. Tämä ilmentää ilmeisesti myös syklien yleistä genrekiteytymistä Bachin teoksessa. - S. S. Skrebkov. Musiikkityylien taiteelliset periaatteet. M.: Muzyka, 1973. S. 165.
3. ↑ S. S. Skrebkov. Musiikkityylien taiteelliset periaatteet. M.: Muzyka, 1973. C. 166.
4. ↑ Lista Johann Sebastian Bachin sävellyksistä