Oikeus- ja hyvinvointipuolue

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2.11.2021 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Oikeuden ja hyvinvoinnin puolue
Partai Keadilan Sejahtera
Johtaja Ahmad Syaikhu
Perustettu 20. huhtikuuta 2002
Päämaja
Ideologia Islamilainen politiikka
Paikat kansanedustajien neuvostossa 7/500(1999) 45/550(2004) 57/560(2009) 40/560(2014)
Verkkosivusto www.pks.id/
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Oikeus- ja hyvinvointipuolue ( Indon. Partai Keadilan Sejahtera ) on islamilainen poliittinen puolue Indonesiassa .

Puolue perustettiin 20. huhtikuuta 2002 Oikeuspuolueen pohjalta, joka ei kerännyt riittävästi ääniä vuoden 1999 vaaleissa osallistuakseen vuoden 2004 eduskuntavaaleihin. Puolue kannattaa islamin roolin lisäämistä yhteiskunnassa ja sen perinteisten arvojen noudattamista.

Vuoden 2004 presidentinvaaleissa puolue päätti olla asettamatta omaa ehdokasta [1] , mutta kannatti maltillisen National Mandaattipuolueen Amin Raisia . Vuoden 2009 presidentinvaaleissa PSP tuki muiden muslimipuolueiden kanssa Susilo Bambang Yudhoyonoa .

Vuoden 2009 parlamenttivaaleissa puolue sai eniten ääniä Jakartan erityispääkaupunkialueella (17,8 %) sekä Riau Islandin (11,8 %), Bantenin (11,1 %) ja Länsi-Jaavan maakunnissa (10,9 %). %) ja Etelä-Kalimantanin (10,7 %).

Puolueen jäsen Muhammad Yusuf Ashari ( indon. Muhammad Yusuf Asy'ari ) - kotitalousministeri 2004-09, Tifatul Sembiring ( indon. Tifatul Sembiring ) - tiedotus- ja viestintäministeri vuodesta 2009, Suharna Surapranata ( Indon. Sulapranataharna ) Tiede- ja teknologiaministeri vuodesta 2009, Salim Segaf Al Jufri ( Ind. Salim Segaf Al Jufri ) - sosiaaliturvaministeri vuodesta 2009 ja Suswono ( Ind. Suswono ) - maatalousministeri vuodesta 2009.

Vuoden 2014 eduskuntavaaleissa puolue sai 40 paikkaa parlamentissa.

Puolueen tuki eduskuntavaaleissa (mukaan lukien Oikeuspuolue)

Muistiinpanot

  1. Indonesian lain mukaan vain puolueilla tai koalitioilla, jotka saavat yli 25 % äänistä parlamenttivaaleissa, on oikeus asettaa ehdokkaita presidentinvaaleissa. Ennen vuoden 2004 vaaleja vaadittiin 5 % äänestäjien kannatus