Penthièvre ( fr. Penthièvre ) on entinen kreivikunta ja herttuakunta Pohjois- Bretagnen alueella . Sen alueet ovat osa modernia Ranskan Côtes-d'Armorin departementtia .
1000-luvulle asti alue kuului Bretagnen herttuoille . Vuonna 1035 herttua Alain III siirsi nämä maat veljensä Edin hallintaan , josta tuli hänen vasallinsa; tällä teolla Alain III osoitti, että hän ei ollut asemassaan millään tavalla huonompi kuin Normandian herttua , koska hänellä oli vasalleja jaarvin arvonimellä. XI-XII-luvulla Penthièvre oli erittäin myrskyisä alue ja Bretagnen itsenäisyyden puolesta taistelijoiden (ensisijaisesti Pierre I :n joukkojen) tukikohta .
Jeanne , Penthièvren kreivitär, Bretagnen herttua Guyn tytär , meni naimisiin vuonna 1337 Bloisin kreivi Charlesin kanssa , toi hänelle tämän piirikunnan myötäjäiset. Blois'n talosta se meni myöhemmin avioliittojen kautta Brossen ja Luxemburgin herttuoiden kanssa, ja vuonna 1569 se päätyi kuningas Kaarle IX :n hallintaan . 1400-luvulta lähtien Penthièvren hallitsijat ovat vaatineet herttuatittelin .
Ludvig XIV muutti Penthièvren herttuakunnaksi ja myönsi herttuatittelin aviottomalle pojalleen, Toulousen kreiville . Jälkimmäisen poika, Louis-Jean-Marie Bourbon , Duke de Penthièvre (1725-1793) harjoitti hyväntekeväisyystyötä ja oli suosittu myös vallankumouksellisena aikana ("Bourbonin kansalainen").
Hänen tyttärensä Marie-Louise meni naimisiin Philippe Egaliten kanssa, joka näin peri Penthièvren oikeudet. 1800-luvulla Penthièvren herttuan titteliä piti Joinvillen prinssin poika , prinssi Pierre-Philippe , syntynyt vuonna 1845. Nyt käsitettä "Pentevre" käytetään lähes yksinomaan viittaamaan historialliseen alueeseen.
| Ranskan kuningaskunnan herttuakunnat kronologisessa järjestyksessä | |
|---|---|
| Ensimmäisellä kapetialaisella (ei luomispäivää) | |
| Ruhtinaskunnat luotiin veren prinsseille |
|
| Ranskan vakuusherttuakunnat tai laillistetut jälkeläiset |
|
| Ruhtinaskunnat luotiin ulkomaisille taloille ja ranskalaiselle aatelistolle |
|