Unescon maailmanperintökohde _ | |
Pythagorean ja Heran temppeli Samoksen saarella [*1] | |
---|---|
Pythagoreion ja Heraion Samoksen [*2] | |
Tyyppi | kulttuurista |
Kriteeri | ii, iii |
Linkki | 595 |
Alue [*3] | Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa |
Inkluusio | 1992 (16. istunto) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Pythagoralainen ( kreikaksi: Πυθαγόρειο ) on arkeologinen kaivaus muinaisesta Samoksen kaupungista [1] ( Σάμος ), joka on yksi antiikin tärkeimmistä kaupungeista samannimisellä saarella . Ne sijaitsevat lähellä nykyaikaista Pythagorionin [2] kylää , josta he saivat nimensä.
Monumentin alueella on kreikkalaisia ja roomalaisia rakennuksia sekä kuuluisa Evpalin-tunneli , jonka Evpalin rakensi Megarasta [3] .
Yhdessä Hera Pythagorean temppelin kanssa se sisällytettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1992 .
Varhaisimmat arkeologiset löydöt ovat peräisin 4. vuosituhannelta eKr. e., kuuluvat neoliittiseen aikaan ja löydettiin Kastron kukkulalta ( Κάστρο ) Pythagorionista lounaaseen. Politiikka saavutti kukoistuskautensa VI vuosisadan puolivälissä eKr. e. tyranni Polycrates . Saaren metsät menivät laivojen ja sotalaivojen rakentamiseen, mikä teki Samoksesta merten rakastajan. Politiikalla oli voimakas laivasto ja se käytti kauppaa Vähä-Aasian ja Välimeren maiden kanssa [4] . Luotiin uudenlainen laiva - 50 airoinen "samosialainen alus" ( σάμαινα , samena), jolla oli räkämäinen nokka [4] . Samoksen siirtokunnat perustettiin Jooniaan , Traakiaan ja länsimaihin. Polycrates, Gereyon, Heran temppeli, Herodotoksen mukaan "suurin meille tunnettu temppeli", Eupalin-tunneli ja pato satamaan [3] [2] rakennettiin .
Kaivausten aikana löydettiin kivettyjen katujen jäänteitä, taloja, joissa oli mosaiikkilattia. Samos oli osa Joonian unionia [2] .
Unescon maailmanperintökohde Kreikassa | |||
---|---|---|---|
|