Serbiassa pidettiin presidentinvaalit 20. tammikuuta 2008 . Nämä olivat itsenäisen Serbian ensimmäiset vaalit Montenegron erottua siitä . Vuodesta 2008 lähtien Serbian presidenttikausi on pidentynyt neljästä viiteen vuoteen. Rekisteröityäkseen presidenttiehdokkaaksi oli kerättävä 10 000 allekirjoitusta. Toinen kierros pidettiin 3. helmikuuta, koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella 50 % + 1 ääntä. Äänestäjiä oli 6 702 018 henkilöä. [yksi]
Kolme parasta presidenttiehdokasta olivat Serbian radikaalipuolueen johtaja Tomislav Nikolić , Serbian nykyinen presidentti Boris Tadić ja liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Čedomir Jovanović . Muita presidenttiehdokkaita olivat Serbian demokraattisen puolueen ehdokas Velimir Ilić , sosialisti Milutin Mrkonich , Serbian reformistipuolueen varapuheenjohtaja Jugoslavian Dobrichanin , "maatalouden" edustaja Marjan Risticevich , serbikonservatiivien ehdokas Milanka Karić ja Unkarin diasporan edustaja. Istvan Pastori . Itse asiassa voittoon oli kuitenkin kaksi todellista haastajaa: Tadic ja Nikolic. Vaalit olivat kahden vastapuolen - länsimielisen Tadicin ja nationalistisen Nikolicin - välinen kilpailu.
Neljän hallitusvuotensa aikana Tadic harjoitti länsimielistä politiikkaa, ja tammikuussa 2007 tämä johti radikaalien menestykseen parlamenttivaaleissa. Nikolic saarnasi nationalistisia näkemyksiä, kannatti liittoa Venäjän kanssa ja vastusti länttä ja Yhdysvaltoja . Tammikuun vaaleissa hänen puolueensa sai enemmistön äänistä, mutta sen kaksi pääkilpailijaa, Tadicin demokraattinen puolue ja Vojislav Kostunican Uusi Serbia Demokraatit muodostivat liittouman, joka esti nationalisteja jatkamasta linjaansa maan parlamentissa. Serbian kohtalo lähitulevaisuudessa riippui monin tavoin näistä vaaleista, jatkaako se länsimaista politiikkaansa vai päinvastoin vastustaako se länttä. Lisäksi serbien tahdon tulokset vaikuttaisivat Kosovon -kysymyksen ratkaisuun Euroopan unionissa , sillä EU päättäisi Kosovon ongelman ratkaisusta vaalien jälkeen ja lähtisi myös vaalien tuloksista eteenpäin.
Mielipidemittaukset osoittivat kahden ehdokkaan johtajuuden: Boris Tadic ja Tomislav Nikolic. Tadicilla oli pieni etu, muut kilpailijat jäivät jälkeen. Näin ollen päätaistelu tapahtui juuri nykyisen presidentin ja Nikolicin välillä.
Factor Plussin 12.-13.12 tekemän kyselyn tulokset: 36,3 % äänestää, 26,2 % ei käy äänestämässä ja 37,5 % ei ole vielä päättänyt Äänestämään päättäneiden prosenttiosuus:
Toinen kierros:
CeSID:n [2] 10. tammikuuta tekemän kyselyn mukaan äänestysprosentti tulee olemaan noin 50 %, ja vuoden 2004 tilanne toistaa itseään, kun Nikolic voitti ensimmäisellä kierroksella ja Tadic toisella:
Toinen kierros:
Nikolic juoksi vaalikampanjaa paljon vahvemmin kuin Tadić, ja kampanjan lopussa Nikolicilla oli jo muutaman prosentin etu.
Äänestysprosentti oli 61,25
Paikka | ehdokas | Äänten määrä | % |
---|---|---|---|
yksi | Tomislav Nikolic | 1,646,172 | 39,99 % |
2 | Boris Tadic | 1 457 030 | 35,39 % |
3 | Velimir Ilic | 305.828 | 7,43 % |
neljä | Milutin Mrkonich | 245,889 | 5,97 % |
5 | Chedomir Jovanovic | 219,689 | 5,34 % |
6 | Pastori István | 93,039 | 2,26 % |
7 | Milanka Karić | 40.332 | 0,98 % |
kahdeksan | Marian Risticevich | 18 500 | 0,45 % |
9 | Jugoslavian Dobrichanin | 11,894 | 0,29 % |
virheelliset äänestysliput | 78,462 | 2,65 % | |
Kaikki yhteensä | 4,116,844 | 100,0 % |
Toisella kierroksella kahden pääehdokkaan välillä käytiin taistelu Velimir Ilicille annetuista äänistä. Mrkonicin ja Jovanovicin äänestäjät äänestivät todennäköisimmin Nikolicia ja Tadićia, kun taas Ilić, joka edustaa maltillista kansallismielistä Kostunican puoluetta, vaikka kritisoi Tadićia, kuului puolueeseen, joka muodosti koalition hänen puolueensa kanssa. Ennen toista kierrosta molemmat ehdokkaat vierailivat Venäjällä, mutta Tadic hyväksyttiin presidenttitasolla ja allekirjoitti Serbialle hyödyllisen kaasuntoimitussopimuksen [3] ja valtionduuman kansainvälisten asioiden neuvosto hyväksyi Nikolicin, eli vähemmän. merkittävä valtainstituutio. Sen jälkeen Tadicin luokitus nousi merkittävästi. Lisäksi huolimatta siitä, että Serbian pääministeri Kostunica kieltäytyi tukemasta Tadicia toisella kierroksella, hän kuitenkin seurasi presidenttiä Moskovan-vierailullaan 25. tammikuuta [4] , mikä saattaa tarkoittaa Kostunican tukea Tadicille.
Paikka | ehdokas | Äänten määrä | % |
---|---|---|---|
yksi | Boris Tadic | 2 304 467 | 50.31 |
2 | Tomislav Nikolic | 2 197 155 | 47,97 |
virheelliset äänestysliput | 78 806 | 1.72 | |
Kaikki yhteensä | 4 580 428 | 100.00 |
Serbian vaalit _ | |
---|---|
Presidentinvaalit | |
Eduskuntavaalit | |
Kansalliset kansanäänestykset |
|