Felix Archimedes Pouchet | |
---|---|
fr. Felix Archimede Pouchet | |
Syntymäaika | 26. elokuuta 1800 [1] [2] [3] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 6. joulukuuta 1872 [1] [2] [3] (72-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Työpaikka | |
Akateeminen titteli | Muséum d'Histoire Naturelle de Rouen [d] |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Felix Archimedes Pouchet (26. elokuuta 1800, Rouen - 6. joulukuuta 1872, ibid.) - ranskalainen lääkäri ja luonnontieteilijä; Louis Pasteurin tärkein tieteellinen vastustaja ja spontaanin elämän syntymisen teorian kannattaja.
Hän sai korkea-asteen lääketieteen ja kasvitieteen koulutuksen, hänellä oli kirurgin arvo Rouenissa ja hän opiskeli tietystä ajasta lähtien myös eläintieteitä. Koostui vuodesta 1828 - Natural History Museumin johtaja; 20. heinäkuuta 1834 hänen ponnistelunsa ansiosta museo tuli julkiseksi, mikä oli siihen aikaan harvinaista. Vuodesta 1832 lähtien hän julkaisi joukon eläintieteellisiä ja kasvitieteellisiä teoksia (kasvitieteilijänä hän erikoistui pääasiassa yövarjoihin). Vuonna 1838 hänestä tuli professori Rouenin lääketieteellisessä koulussa.
Hän oli erityisen kuuluisa hedelmöitystä koskevista tutkimuksistaan: "Théorie pozitív de la fécondation des mammifères, basée sur l'observation de toute la série animale" (1842) ja "Théorie positiivinen de l'ovulaatio spontanée et de la fécondation des mammifères l' espèce humaine jne." (1847), josta hän sai suuren 10 000 frangin fysiologisen palkinnon Ranskan tiedeakatemialta. Hän johti pitkän keskustelun Pasteurin kanssa spontaanin sukupolven kysymyksestä, ja huolimatta siitä tosiasiasta, että hän itse asiassa hävisi elämänsä aikana, hän jatkoi näkemyksensä puolustamista viimeiseen päivään asti. Yksi hänen viimeisistä suurista teoksistaan oli L'univers. Les infiniment grands et les infiniment petits" (1865). Vuonna 1877 hänelle pystytettiin muistomerkki Roueniin.
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|