Tarina panssaripäällikkö Nishizumista

Tarina panssarivaunukomentaja Nishizumista (西住戦 車長伝: nishizumi sensato-den ) on vuonna 1940 valmistunut japanilainen sotilaallinen draamaelokuva, jonka on ohjannut Kozaburō Yoshimura . Elokuva, jonka tavoitteena on ylistää sotahenkeä ja suorittaa propagandatehtäviä militaristisen Japanin miehittämien alueiden väestön keskuudessa.

Juoni

Tositarinaan perustuva elokuva seuraa nuorta japanilaista armeijan upseeria Nishizumia hänen varhaisvuosistaan ​​maaseudulla. Isänsä jalanjäljissä Nishizumi koulutetaan sotakoulussa, jonka jälkeen hänet lähetetään Kiinan rintamalle . Täällä Japanin armeijan miehittämillä Kiinan alueilla Nishizumi saavuttaa panssarijoukon komentajan aseman. Nuoren luutnantin kanssa on helppo kommunikoida ja ystävällinen, mikä voittaa hänen alaisiaan, kun he ovat voittanut heidän myötätuntonsa ja kunnioituksensa. Kun on aika liittyä taisteluun, Nishizumi osoittaa parhaat komentokykynsä ja osoittaa olevansa arvokas johtaja kollegoidensa keskuudessa. Nanjingin taistelujen aikana Nishizumi saa useita haavoja, mutta ei jätä etulinjaa. Täällä, Nanjingin taistelussa , Nishizumi tapetaan kiinalaisen sotilaan luodilla. Elokuvan viimeisissä otoksissa kuoleva Nishizumi sanoo häntä ympäröiville veljilleen: "Kaikki, mitä olen tehnyt, on kaikki keisarilleni."

Cast

• Ken Uehara  luutnantti Nishizumina
• Shin Saburi  Hosokina , komentaja
• Toshiaki Konoe Takanashina  , komppanian komentaja
• Ichiro Kodama  Inagawana , adjutanttina
• Seiji Nishimura Murayamana,  kapteenina
• Chishu Ryu  Osumina , luutnantti
• Tatsuo Saito  - kiinalainen upseeri
• Takeshi Sakamoto  - Goto
• Michiko Kuwano  - kiinalainen nainen

Ensiesitykset

•  Japani  - elokuvan kansallinen ensi-ilta tapahtui29. marraskuuta 1940[1].

Tietoja elokuvasta

Kiinan kanssa käydyn sodan aikana, jolloin kaikki elokuvat olivat sotilaallisen sensuurin alaisia, The Tale of Tank Commander Nishizumi osoitti sodan positiiviselta puolelta, koska se oli alun perin sotilasosaston tilauselokuva, jonka tarkoituksena oli nostaa moraalia Japanin armeijassa. myös propagandatehtäviä Japanin miehittämien alueiden väestön keskuudessa.

Elokuva perustui tositapahtumiin Kojiro Nishizumi-nimisen todellisen henkilön elämässä [2] . Hänen elämänsä tapahtumien popularisoija oli toimittaja Kikuchi Kan, joka kirjoitti useita artikkeleita Mainichi News -julkaisuun [2] . Myös kuvittaja Usaburo Ihara, joka kuvasi sankarin loistavia tekoja sarjakuvien muodossa aikakauslehdissä, oli mukana Nishizumin historiassa [2] . Sota-ajan sankareiden tarinat esitettiin tarinoiden, piirustusten ja elokuvien muodossa, jotka olivat helposti sulavia japanilaisen yleisön kannalta.

Elokuvan on kirjoittanut Kogo Noda , läheinen ystävä ja käsikirjoittaja monissa japanilaisen elokuvan klassisen Yasujirō Ozun elokuvissa . Aluksi Shochikun johto tarjosi tuotantoa kokeneemmalle ohjaajalle Hiroshi Shimizulle , mutta hän kieltäytyi selittäen kieltäytymisensä antamalla mahdollisuuden nuoremmalle ohjaajalle [3] . Joten tuotanto siirtyi aloittelevalle Kozaburo Yoshimuralle, joka hänelle osoitetun tehtävän monimutkaisuudesta huolimatta yritti kuitenkin olla erehtymättä ja onnistui tekemään elokuvan, joka oli korkeampi kuin pelkkä propagandakigitaatio, jossa hän oli skenaariossa. tarjottu hänelle. Ohjaaja esimerkiksi poisti useita avoimesti rasistisia kohtauksia kiinalaisten suhteen, jotka olivat käsikirjoituksessa [4] .

Tale of Tank Commander Nishizumi oli yksi suosituimmista sodan elokuvista [2] , ja kriitikot ottivat sen hyvin vastaan ​​sekä sodan aikana että sodanjälkeisenä aikana. Elokuva oli ehdolla Kinema Junpo -lehden palkinnon ehdokkaassa "Vuoden paras elokuva", pääsi kymmenen parhaan ehdokkaan joukkoon, mutta äänestystulosten mukaan se sijoittui toiseksi häviten elokuvalle " Kevät saarella " ". Sodan jälkeisenä aikana, jolloin näytti siltä, ​​että lähes kaikki vuosina 1937-1945 tehty hylättiin, tämä pätee erityisesti sellaisiin elokuviin, jotka, kuten "Tale of Tank Commander Nishizumi", tehtiin tilauksesta ja valvonnassa. sisäasiainministeriön ja keisarillisen armeijan joukkotiedotusosaston (muuten, Yhdysvaltojen miehityksen aikana yli 200 tällaista elokuvaa tuhottiin ja vielä enemmän vietiin Yhdysvaltoihin ja niiden kohtaloon ja olinpaikkaan eivät ole vielä tiedossa), tätä elokuvaa ei vain arvioitu uudelleen, vaan sitä päinvastoin alettiin arvostella entistä korkeammalle [5] . Jopa tunnettu vasemmistolainen elokuvakriitikko Akira Iwasaki , Neuvostoliitossa julkaistun kirjan Modern Japanese Cinema, 1958 (venäläinen käännös 1962) kirjoittaja, puhui elokuvasta varsin hyvin yhdessä esseestään ja ylisti tekijöitä sen esittämisestä. kiinalaisten sotilaiden ja siviilien osoittama inhimillisyys:

”Elokuva muuttuu taisteluhengen juhlaksi, kuten tekijät sen suunnittelivat. Yoshimura ja käsikirjoittaja Kogo Noda yrittivät kuitenkin pitää kiinni tosiasioista niin paljon kuin mahdollista. He yrittivät näyttää Nishizumin inhimillisiä piirteitä eivätkä liioitella hänen sankaruuttaan. Kohtauksissa, joissa näemme kiinalaisia ​​talonpoikia yrittävän paeta sodan vaikeuksia, heidän käytöksessään näkyy hienovaraisia, mutta selkeästi määriteltyjä tunteita. Unohtumattomia ovat myös laukaukset, joissa kiinalaisia ​​sotilaita näytetään takaapäin yrittäen epätoivoisesti paeta heitä takaa-ajoilta japanilaisista panssarivaunuista. Vaikka nämä otokset ovatkin lyhyitä, ne edustavat japanilaisissa sotaelokuvissa toistaiseksi tuntematonta ilmiötä, sillä ne näyttävät japanilaisten hyökkäävän kiinalaisasemalta ja asettaen näin japanilaiset vihollisen asemaan. Yoshimura, joka työskentelee elokuvan parissa, joka täyttää hallituksen tavoitteet, onnistui vahvistamaan itsenäisyytensä taiteilijana.

Palkinnot ja ehdokkaat

• Ehdolla Kinema Junpo -lehden palkinnon saajaksi vuoden 1940 parhaan elokuvan kategoriassa.

Muistiinpanot

1. ↑ Japanese Movie Database (JMDb) Arkistoitu 13. syyskuuta 2016 Wayback Machinessa  (japanilainen)
2. ↑ 1 2 3 4 eigagogo.free.fr/en/shina Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa 
3. ↑ Donald Richie , Sata vuotta japanilaista elokuvaa: tiivis historia, valikoiva opas DVD- ja videoihin. - Kodansha International, 2005, s. 100.  (englanniksi)
4. ↑ Donald Richie , Sata vuotta japanilaista elokuvaa: tiivis historia, valikoiva opas DVD- ja videoihin. - Kodansha International, 2005, s. 99.  (englanniksi)
5. ↑ Tadao Sato . "Cinema of Japan": Käännös englannista  - M., "Rainbow", 1988. - S. 69. - 224 s. ISBN 5-05-002303-3
6. ↑ Tadao Sato . "Cinema of Japan": käännös englannista - M., "Rainbow", 1988. - S. 70. - 224 s. ISBN 5-05-002303-3

Temaattiset sivustot	AllMovie Internet-elokuvatietokanta