Islannin kansanäänestys (1944)

Islannissa järjestettiin kaksiosainen kansanäänestys 20.–23. toukokuuta 1944 [1] . Islannin kansalaisten oli vastattava "kyllä" tai "ei" kahteen kysymykseen:

• Pitäisikö nykyinen liitto Tanskan kanssa lakkauttaa?
• Pitäisikö tasavallan uusi perustuslaki hyväksyä?

Molemmat toimenpiteet hyväksyttiin, ja yli 98 prosenttia äänesti kummankin puolesta [2] . Äänestysprosentti oli kokonaisuudessaan 98,4 % ja Seydisfjordurin ja Västur-Skaftavedlsin piirikunnissa 100 % [3] .

Joulukuun 1. päivänä 1918 hyväksytty Tanskan ja Islannin liittolaki myönsi Islannille itsenäisyyden, mutta piti maat persoonaliitossa , jolloin Tanskan kuningas oli myös Islannin kuningas.

Tulokset

Seuraukset

17. kesäkuuta 1944 Thingvellir Parkissa pidettiin tasavallan vapaapäivä . Klo 13.30 pääministeri Björn Thordarson aloitti juhlan, jonka jälkeen pidettiin uskonnollinen seremonia. Islannin lippu nostettiin ja kansanedustajat nousivat istuiltaan kirkonkellojen soidessa. Kaikki julistivat yksipuolisesti, että Islanti on vastedes tasavalta. Sen jälkeen kansanedustajat valitsivat Sveinn Bjornssonin ensimmäiseksi presidentiksi. Sveinn oli Islannin valtionhoitaja ja apulaiskuningas sotavuosina. Hän oli ainoa presidentti, jota Islannin kansa ei ole valinnut suoraan.

Liitto Tanskan kanssa purettiin 17. kesäkuuta 1944. Huolimatta siitä, että Tanska oli edelleen natsi-Saksan miehittämä ja Islanti yhä Yhdysvaltain joukkojen miehittämänä , Tanskan kuningas Christian X lähetti onnittelut Islannin kansalle.

Muistiinpanot

1. ↑ Dieter Nolen ja Philipp Stöver (2010) Elections in Europe: A data handbook , s. 961 ISBN 978-3-8329-5609-7
2. ↑ Dieter Nolen ja Philipp Stöver, s. 967
3. ↑ Hálfdanarson, Guðmundur. Íslenska þjóðríkið - uppruni og endamörk. - 2001. - s. 139.