Ecuadorin kansanäänestykset (1995)

Ecuadorissa kansanäänestykset pidettiin 26. marraskuuta 1995 . Äänestys sisälsi 11 kysymystä. Äänestäjiltä kysyttiin, hyväksyvätkö he hyvinvoinnin ja terveydenhuollon hajauttamisen, sosiaaliturvajärjestelmän yksityistämisen, valtion menojen tasaamisen maakuntien välillä, virkamiesten lakko-oikeuden poistamisen, pitäisikö presidentillä olla oikeus hajottaa kansalliskokouksen, pitäisikö paikallisneuvostoilla olla neljän vuoden toimikausi, jos kansalliskokouksen presidentin ja varapuheenjohtajan toimikausi on vain kaksi vuotta, ehdotetaanko presidentti Sixto Duran-Balénin ehdottamia kahdeksaa perustuslakiuudistusta hyväksytään, tietyt oikeuslaitoksen uudistukset, virkamiesten lailliset oikeudet ja perustuslakituomioistuimen perustaminen [1] . Kaikki yksitoista ehdotusta hylättiin [1] .

Ennen vaaleja ympäristö

Poliittisen kriisin keskellä, joka johti varapresidentti Alberto Dahican virkasyytteeseen ja sitten eroon ja erottamiseen, presidentti Durand-Ballén vaati 20. syyskuuta 1995 kansanäänestystä, jossa oli yksitoista kysymystä äänestäjille. Kahdeksan näistä oli neuvoa-antavia kysymyksiä, joita käsiteltiin perustuslain 79 artiklan nojalla, mikä antoi presidentille mahdollisuuden ehdottaa äänestäjille "kansallisesti tärkeitä" asioita, mutta tulokset eivät olleet kansalliskokousta sitovia.[2]

Loput kolme kysymystä (oikeusuudistus, perustuslakituomioistuimen perustaminen ja virkamiesten lailliset oikeudet) käsiteltiin perustuslain 149 artiklan nojalla, mikä antoi presidentille mahdollisuuden ehdottaa perustuslain muutoksia äänestäjille sen jälkeen, kun kansalliskokous ei ollut hyväksynyt 90 päivän kuluessa (ehdotukset jätettiin yleiskokouksessa vuonna 1994). Näiden kolmen kysymyksen tulokset olivat pakollisia.

Tulokset

Kysymys	Per		Vastaan		Virheelliset/ tyhjät äänestysliput	Kaikki yhteensä	Rekisteröityneet äänestäjät	Osoittautua
	ääniä	%	ääniä	%
Sosiaali- ja terveysviranomaisten hajauttaminen	1 322 174	44,53	N1 647 031	55,47	888 385	3 857 590	6 578 974	58,64
Sosiaaliturvajärjestelmän yksityistäminen	1 200 491	39,68	N1 824 636	60,32	832 645	3 857 772		58,64
Julkisten menojen tasainen jakautuminen maakuntien kesken	1 338 275	44,94	N1 639 455	56.06	879 251	3 856 981		58,63
Virkamiesten lakko-oikeuden kielto	1 184 321	39,69	N1 799 785	60.31	872 328	3 856 434		58,62
Presidentin valta hajottaa kansalliskokous	1 131 996	37.55	N1 882 934	62,45	841 300	3 856 230		58,61
Paikallisvaltuuston neljän vuoden toimikausi	1 214 455	39,95	N1 825 840	60.05	818 175	3 858 470		58,65
Kansalliskokouksen johtajien kaksikausi	1 307 079	43.17	N1 720 461	56,83	831 898	3 859 438		58,66
Perustuslailliset uudistukset	1 310 928	43,57	N1 698 087	56,43	848 538	3 857 553		58,63
Oikeuslaitoksen uudistukset	1 186 018	40.18	N1 765 610	59,82	908 259	3 859 887		58,67
Virkamiesten lailliset oikeudet	1 342 446	43,94	N1 712 452	56.06	802 502	3 857 400		58,63
Perustuslakituomioistuimen perustaminen	1 176 319	39,77	N1 781 355	60,23	900 934	3 858 608		58,65
Lähde: Suora demokratia

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Anita Breuer (2007) Institutions of Direct Democracy and Accountability in Latin America's Presidential Democracies Arkistoitu 2. helmikuuta 2022, the Wayback Machine Democratization, Vol 14, No 4, August 2007, s. 554–579