Puhe 18. kesäkuuta

Kesäkuun 18. päivän puhe  on kuuluisa "Taistelevan Ranskan" johtajan Charles de Gaullen 18. kesäkuuta 1940 pitämä puhe , joka antoi sysäyksen vastarintaliikkeelle toisen maailmansodan aikana . Siinä Charles de Gaulle puhui kaikille ranskalaisille Lontoosta sen jälkeen, kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan , ja totesi, että sota maasta ei ollut vielä ohi, ja kehotti ihmisiä liittymään vastarintaliikkeeseen. Tästä puheesta tuli yksi tärkeimmistä Ranskan historiassa .

Vuonna 2005 UNESCO sisällytti puheen Memory of the World -rekisteriin [1] .

Useita vuosia Ranskan armeijoita johtaneet johtajat ovat muodostaneet hallituksen. Tämä hallitus, vedoten armeijamme tappioon, otti yhteyttä viholliseen lopettaakseen taistelut. Tietenkin vihollisen voima: mekaaninen, maa ja ilma tulvivat ja tulvivat meidät. Lukemattomat tankit, lentokoneet ja saksalaiset taktiikat pakottavat meidät perääntymään. Panssarivaunut, lentokoneet ja saksalaisten taktiikat yllättivät johtajamme ja toivat heidät sinne, missä he ovat tänään.

Mutta onko viimeinen sana jo sanottu? Pitäisikö toivon kadota? Onko tämä tappio lopullinen? Ei!

Uskokaa minua, kerron teille tosiasioiden perusteella ja sanon teille, että Ranska ei ole menettänyt mitään. Juuri ne keinot, jotka voittivat meidät, voivat jouduttaa voiton päivää.

Sillä Ranska ei ole yksin! Hän ei ole yksin! Hän ei ole yksin! Hänen takanaan on valtava valtakunta. Hän voi yhdistyä Brittiläisen imperiumin kanssa, joka hallitsee merta ja jatkaa taistelua. Hän, kuten Englanti, voi käyttää Yhdysvaltojen valtavaa teollisuutta rajoituksetta.

Tämä sota ei rajoitu maamme valitettavaan alueeseen. Tämän sodan lopputulosta ei ratkaise taistelu Ranskasta. Tämä on maailmansota. Kaikki virheet, viivytykset, kärsimykset eivät tarkoita, ettei maailmalla olisi kaikkia tarvittavia keinoja vihollisten murskaamiseen. Tänään mekaanisen voiman valtaamana pystymme voittamaan tulevaisuudessa ylivoimaisella mekaanisella voimalla. Maailman kohtalo riippuu siitä.

Minä, kenraali de Gaulle, joka on nyt Lontoossa, kutsun puoleen ranskalaisia ​​upseereita ja sotilaita, jotka ovat Britannian maaperällä tai jotka saapuvat sinne, aseellisena tai aseettomana, kutsun insinöörejä ja asetyöntekijöitä, jotka ovat Britannian alueella tai jotka saapuu sinne, ota minuun yhteyttä.

Tapahtuipa mitä tahansa, ranskalaisen vastarinnan liekki ei saa sammua eikä sammu. Huomenna, kuten tänään, puhun Radio Londonissa.

"Les chefs qui, depuis de nombreuses années, sont à la tête des armées françaises, ont formé un gouvernement. Ce gouvernement, alléguant la défaite de nos armées, s'est mis en rapport avec l'ennemi pour cesser le combat.

Certes, nous avons été, nous sommes, submergés par la force mécanique, terrestre et aérienne, de l'ennemi.

Infiniment plus que leur nombre, ce sont les chars, les avions, la tactique des Allemands qui nous font Reculer. Ce sont les chars, les avions, la tactique des Allemands qui ont surpris nos chefs au point de les amener là où ils en sont aujourd'hui.

Mais le dernier mot est-il dit? L'espérance doit-elle disparaître ? La defaite est-elle definitive? Ei!

Croyez-moi, moi qui vous parle en connaissance de syy et vous dis que rien n'est perdu pour la France. Les memes moyens qui nous ont vaincus peuvent faire venir un jour la victoire.

Car la France n'est pas seule! Elle n'est pas seule! Elle n'est pas seule! Elle a un laaja Empire derriere elle. Elle peut faire bloc avec l'Empire britannique qui tient la mer et jatka la lutte. Elle peut, comme l'Angleterre, utiliser sans limites l'immense industrie des États-Unis.

Cette guerre n'est pas limitée au territoire malheureux de notre pays. Cette guerre n'est pas tranchée par la bataille de France. Cette guerre est une guerre mondiale. Toutes les fautes, tous les retards, toutes les souffrances, n'empêchent pas qu'il ya, dans l'univers, tous les moyens nécessaires pour écraser un jour nos ennemis. Foudroyés aujourd'hui par la force mécanique, nous pourrons vaincre dans l'avenir par une force mécanique supérieure. Le destin du monde est la.

Moi, General de Gaulle, actuellement à Londres, j'invite les officiers et les soldats français qui se trouvent en territoire britannique ou qui viendraient à s'y trouver, avec leurs armes ou sans leurs armes, ets'innieneri spécialistes des industries d'armement qui se trouvent en territoire britannique ou qui viendraient à s'y trouver, à se mettre en rapport avec moi. Quoi qu'il saapuu, la flamme de la vastus française ne doit pas s'éteindre et ne s'éteindra pas.

Muistiinpanot

1. ↑ Maailman muisto - rekisteröity perintö » Ranska - vetoomus 18. kesäkuuta 1940 . Unescon maailmanmuisti -ohjelma. Haettu 7.9.2009. (määrätön)

Kirjallisuus

• Charles de Gaulle, Muistelmia sodasta, puheet 1940-1942 , Pariisi, 1954, s. 69-71
• François Delpa, Puhe 18. kesäkuuta 1940 , Pariisi, 2000, 314 s.
• Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja hänen vaimonsa saapuivat Lontooseen juhlimaan 70 vuotta Charles de Gaullen historiallisesta puheesta, joka käynnisti Ranskan vastarintaliikkeen.

Bibliografisissa luetteloissa	BNF : 12092565r