Venäläiset Puolassa

Puolan venäläiset ( puolaksi Rosjanie w Polsce ) ovat yksi Puolan virallisesti tunnustetuista kansallisista vähemmistöistä . [1] Kokonaismäärä on noin 13 tuhatta ihmistä (2011) [2] . Vuodesta 2022 lähtien Puolan ulkomaalaisten viraston mukaan 13 408 Venäjän kansalaisella (7 468 naista ja 5 940 miestä) oli voimassa oleva asiakirja, joka antoi heille oikeuden oleskella laillisesti Puolassa. [3] Eniten (4317) tällaisia ​​asiakirjoja myönnettiin Mazowieckien voivodikunnassa (2441 naista ja 1876 miestä), vähiten (71) tällaisia ​​asiakirjoja myönnettiin Opolskien voivodikunnassa (43 naista ja 28 miestä). [neljä]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan venäläiset ovat seitsemännellä sijalla kaikista kansallisista vähemmistöistä sleesialaisten [5] , kasubien , [5] saksalaisten , ukrainalaisten , valkovenäläisten ja mustalaisten [6] jälkeen .

Venäläiset asuvat Puolan eri alueilla muodostamatta tiivistä etnistä aluetta ja ovat erilaisten maahanmuuttoaaltojen jälkeläisiä alkaen Suwalkin alueelle 1700-luvun lopulla asettuneista vanhauskoisista sekä nykyaikaisista maahanmuuttajista. Uskonnon mukaan he ovat enimmäkseen ortodokseja.

Numero

Ennen toista maailmansotaa venäläisten määrä Puolassa oli jopa 100-140 tuhatta ihmistä. Sodan jälkeen vuonna 1945 venäläisten rajojen muutoksen yhteydessä oli jäljellä noin 20-30 tuhatta. Tällä hetkellä Puolassa asuu jopa 13 tuhatta venäläistä alkuperää olevaa asukasta, joista 2,5 tuhatta - 3 tuhatta on vanhauskoisia [7] .

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 13 046 Puolan asukasta ilmoitti olevansa Venäjän kansalaisuus, joista 8 203 oli ensimmäinen (joista 5 176 oli ainoa) ja 4 842 toiseksi. Suurin osa (7 119) kyselyyn vastanneista piti itseään puolalaisena. [kahdeksan]

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan vain yhdessä Puolan hallintoyksikössä venäläisvähemmistön osuus väestöstä oli yli 0,5 % – Augustowin gminassa (0,66 % väestöstä) [9] .

Asutusalue

Venäläinen vähemmistö voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. Venäläiset vanhauskoiset, jotka muuttivat Kansainyhteisöön 1600-luvulta lähtien. Mukaan lukien Suvalkiaan  - 1700-luvun toiselta puoliskolta ja Masuriaan -  vuodesta 1830.
  2. Puolaan jääneet venäläiset rajojen uudelleenjaon ja vallankumouksen jälkeisen muuton jälkeen.
  3. Nykyaikaiset maahanmuuttajat Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton maista.

Vanhauskoisia asuu kolmella alueella Warmian-Masurian ja Podlasien voivodikunnissa. Tällä hetkellä vain kolme kylää, joissa venäläiset asuvat tiiviisti, on säilynyt. Nämä ovat Gabove Grondy , Vodzilki ja Voinovo . 1970- ja 1980-luvuilla Masurian venäläisten väkiluku väheni merkittävästi Saksaan muuton seurauksena .

Puolassa asuneet venäläiset asettuivat 1800-luvulta lähtien suuriin kaupunkeihin, pääasiassa Białystokiin , Łódźiin ja Varsovaan .

Muistiinpanot

  1. Ustawa z dnia 6 stycznia 2005 r. o mniejszościach narodowych i etnicznych oraz o języku regionalnym. Dz.U. 2005 nro 17 poz. 141  (puolalainen) . Internetowy system aktów prawnych (2009-2013).  (Käytetty: 16. lokakuuta 2015)
  2. Ilmoita z wynikow. Narodowy Spis Powszechnego Ludności i Mieszkań 2011. Rozdział XI. Struktura narodowo-etniczna ludności. 1. Przynależność narodowo-etniczna ludności  (puola) (pdf) S. 106. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2012).  (Käytetty: 16. lokakuuta 2015)
  3. Statystyki - Świat - Aktuaaliset asiakirjat - Kartta - Rok: 2022 - MIGRACJE.GOV.PL
  4. Statystyki - Polska - Aktuaaliset asiakirjat - Kartta - Rok: 2022 - Alue: RU - MIGRACJE.GOV.PL
  5. 1 2 Virallisesti puolalaiset
  6. Charakterystyka mniejszości narodowych i etnicznych w Polsce  (puola) (pdf). Ministerstwo Administracji i Cyfryzacji. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2016.  (Käytetty: 16. lokakuuta 2015)
  7. Jan Strenkowski. Mitä venäläiset asuvat Puolassa . novpol.org (13. maaliskuuta 2015).
  8. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011 // W-wa, 2013.
  9. Deklaracje narodowościowe w gminach w 2002 r. , 01.7.2014 , < http://stat.gov.pl/download/gfx/portalinformacyjny/pl/defaultstronaopisowa/5743/1/1/nsp2002_tabl4.xls > 

Kirjallisuus