Samuel ben Juuda ibn Tibbon

Samuel ben Juuda ibn Tibbon
fr.  Samuel ibn Tibbon
Syntymäaika 1150 [1] tai 1160
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä noin 1230 [2] [3] [4] […]
Kuoleman paikka
Maa
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Samuel ben Judah ibn Tibbon ( 1150 [1] tai 1160 , Lunel [1] - noin 1230 [2] [3] [4] […] , Marseille [1] ) - Provencen (myöhemmin Etelä-Ranska) juutalainen lääkäri , filosofi ja kääntäjä [5] . Käännösillään arabiasta hepreaksi hän auttoi Maimonidesin ideoiden levittämistä [5] .

Elämäkerta

Syntynyt Lunelissa vuonna 1150. Isältään , lääkäriltä ja kääntäjältään Judah ibn-Tibbonilta ja muilta kokeneilta opettajilta hän sai täysin valmiin koulutuksen lääketieteessä, arabian ja juutalaisen kirjallisuuden alalla sekä vankkaa tietoa kaikilla sen ajan tietämyksen aloilla. [5]

Myöhemmin hän asui useissa Etelä-Ranskan kaupungeissa ( Beziersissä vuonna 1199, Arlesissa vuonna 1204) ja matkusti Espanjan kaupungeissa Barcelonassa ja Toledossa sekä Egyptin Aleksandriassa (1210-1213). Lopulta asettui pysyvästi Marseilleen , missä hän kuoli noin vuonna 1230. [5]

Hänen pojanpoikansa on Jacob ben-Mahir ibn- Tibbon (1236-1304), lääkäri, tähtitieteilijä ja kääntäjä arabian kielestä hepreaksi.

Ideoita

Hän oli innokas Maimonideksen kannattaja ja hänen menetelmänsä selittää Raamatun allegorista selitystä, ja lisäksi hän oli niin vakuuttunut, että hän julisti, että Raamatun kertomuksia tulisi pitää pelkkinä vertauksina ("meschalim") ja uskonnollisia lakeja vain ohjeena. "hanhagot") korkeampaan henkiseen elämään. Sellaiset selitykset, jotka olivat aikakaudelle epätavallisia, raivostuivat Raamatun kirjaimellisen tulkinnan, anti-Maimonian puolueen, edustajat. [5]

Proceedings

Filosofisten termien sanasto

Laivalla, paluumatkalla Aleksandriasta (1213), filosofisten termien selitykset Maimonidesin Hämmentyneen oppaassa otsikolla "Biur me-ha-Milloth ha-Zarot" (painettu oppaan käännöksillä Venetsiassa v. 1551 ja sen jälkeen toistuvasti). Hän piti myös tarpeellisena laatia aakkosellinen sanasto käännöksessään käytetyistä teknisistä sanoista. Johdannossa hän jakaa nämä sanat viiteen luokkaan:

1) sanat, jotka on otettu pääosin arabian kielestä; 2) harvinaiset sanat, jotka löytyvät Mishnasta ja Gemarasta ; 3) heprealaiset verbit ja adjektiivit, jotka on johdettu substantiivista analogisesti arabian kielen kanssa; 4) homonyymejä , joilla on erityismerkityksiä, 5) sanat, jotka saivat uusia merkityksiä analogisesti arabialaisten nimien kanssa.

Hän antoi myös luettelon korjauksista, joita ibn-Tibbon piti myöhemmin tarpeellisina oppaan käännöksensä lisäkopioissa. Sanasto tarjoaa paitsi lyhyen selityksen jokaisesta sanasta ja sen alkuperästä, mutta monissa tapauksissa myös tieteellisiä määritelmiä esimerkkeineen. [5]

Raamatun selostus

Isaac Lattesin mukaan ibn-Tibbon kirjoitti kommentin koko Raamatusta, mutta siitä tunnetaan vain seuraavat osat:

Maimonidesin teosten käännökset

"Sekavan opas"

Hän oli erityisen kuuluisa Maimonidesin Dalalat al-Ha'irinin käännöksestä (hepreaksi otsikko "More Nebuchim"; valmistui noin 1190). Ibn Tibbonin vastustajat muuttivat tämän otsikon, jolla kuuluisa teos on yleisesti tunnettu siitä lähtien ja joka tarkoittaa "Vaeltajien opas" (hyväksytty venäjänkielinen käännös "The Guide of the Perplexed "). Nebushat Ha-Morim" - "Oppaiden harha". Jo ennen työnsä loppua hän kirjoitti useita kertoja Maimonidesille pyytäen selittämään hänelle vaikeita paikkoja. [5]

Käännöksensä esipuheessa Ibn-Tibbon motivoi aloitettua työtä Lunelin oppineiden juutalaisten pyynnöstä . Avuksi hän viittaa isänsä käännöksiin, arabian kielen kirjoituksiin ja arabiankielisiin kirjoihin omassa kirjastossaan. [5]

Espanjalainen runoilija Alkharisi käänsi myös Maimonidesin "More" lainaten otsikon "More Nebuchim" edeltäjältään. Vaikka Alkharisi puhuu Ibn Tibbonista ei ilman henkilökohtaista pahuutta, ikään kuin hän olisi tahallaan hämärtänyt alkuperäisen merkityksen, hänen yrityksensä syrjäyttää Ibn Tibbonin käännös ei kuitenkaan onnistunut. Kriitikko Shem-Tob ibn-Palker arvioi molemmat käännökset nimettömässä kirjeessä: "Ibn-Tibbonin käännöksessä", hän kirjoittaa, "on vain muutamia virheitä, ja jos oppineella kääntäjällä olisi aikaa, hän voisi korjata ne; mutta Alkharisin käännöksessä virheitä on paljon ja sanat antavat usein väärän merkityksen." [5]

Muut

Ibn Tibbon käänsi myös seuraavat Maimonidesin filosofiset kirjoitukset:

  • tutkielma kuolleiden ylösnousemuksesta nimeltä "Iggeret" (viesti) tai "Maamar tehiat ha-metim" (Konstantinopoli, 1569);
  • Kommentti Pirkei Avotista , sisältäen psykologisen johdannon, otsikolla Shenomah Perakim (Sonzino, 1484; johdanto käännöksiin, jotka ovat saatavilla kahdessa eri versiossa);
  • " 13 uskonkappaletta " - "Shelosh Esre Ikkarim" tai "Yesodot";
  • Maimonidesin kirje Joseph ibn-Akninille (osa on painettu "Kovets Teshubot ha-Rambam"). [5]

Ei-juutalaisten kirjailijoiden käännökset

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Ibn-Tibbon // Jewish Encyclopedia - St. Petersburg. : 1910. - T. 7. - S. 918-927.
  2. ↑ 1 2 Shmuel Ibn Tibbon // Aquinas-pyhän Thomasin paavillisen yliopiston kirjaston luettelo
  3. ↑ 1 2 Samuel ben Yehudah Ibn Tibbon // AlKindi (Dominican Institute of Oriental Studiesin verkkoluettelo)
  4. ↑ 1 2 Samuel ben Judah Ibn Tibbon // MAK  (puola)
  5. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Ibn-Tibbon // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
  6. ↑ toim. I, Herz saksankielisellä käännöksellä: "Drei Abhandlungen über die Conjunction des separatn Intellects mit den Menschen, aus dem arabischen übersetzt von Samuel ibn-Tibbon", Berliini, 1869
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat