| Pierre Narcisse Guerin | |
| "Sappho Leukadian kivellä" . 1800-luvun alku | |
| fr. Sapho sur le rosher de Leucade | |
| Kangas , öljy . 188×114 cm | |
| Valtion Eremitaaši , Pietari | |
| ( Inv. GE-7242 ) |
"Sappho Leukadian kalliolla" ( fr. Sapho sur le rosher de Leucade ) on ranskalaisen taiteilijan Pierre Narcisse Guerinin maalaus Valtion Eremitaasin kokoelmasta , kirjoitettu 1800-luvun alussa. Ei pysyvällä näytöllä.
Maalaus on esimerkki legendasta runoilija Sapphon rakkaudesta nuorta Phaonia kohtaan , taiteilija vangitsi hetken, jolloin Phaonin hylkäämä sydänsuruinen Sappho istuu Leukadian kalliolla ja ajattelee itsemurhaa [1 ] .
Legenda Sapphon onnettomasta rakkaudesta Phaonia kohtaan, jonka vuoksi hän heittäytyi mereen Lefkadan kalliolta , syntyi paljon myöhemmin kuin runoilijan kuolema. Ensimmäinen maininta tästä ilmestyi Menanderin Leucadiassa , legendaa kehitettiin edelleen niin kutsutussa Sappho-kirjeessä, joka oli osoitettu Phaonille ja jonka Ovidius ("Heroidit") sävelsi. Hämmästyttävä esimerkki tästä legendasta on Jacques-Louis Davidin maalaus " Sappho ja Phaon ", joka on myös Eremitaasissa [2] . Sapphon jakeissa, jotka ovat tulleet meille, Phaonin nimeä ei mainita ollenkaan.
Maalauksen alkuperästä on monia tuntemattomia. Oletettavasti vuoteen 1917 asti se oli yhdessä Pietarin yksityisistä kokoelmista ja lokakuun vallankumouksen jälkeen kansallistettiin; oli listattu Valtion museorahastoon ja sitä säilytettiin Pietarin taiteellisten arvojen osastolla (jossa viranomaiset keräsivät yksityisistä kokoelmista takavarikoituja taideteoksia), josta se päätyi Eremitaasiin vuonna 1925 , ja maalauksen tekijä. aika oli tuntematon ja se listattiin ranskalaisen koulukunnan XIX vuosisadan tuntemattoman taiteilijan teokseksi otsikolla "Nainen luutulla". Maalauksen inventoinnin ja ensisijaisen restauroinnin aikana vuonna 1936 taiteilijan monogrammi ”P. G n ” (sijaitsee alhaalla vasemmalla), ja siten tekijä ja tarkka nimi selviää [3] .