Semjonov, Anatoli Ivanovitš

Semjonov
Anatoli Ivanovitš
Syntymäaika 12. (25.) marraskuuta 1908
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 16. huhtikuuta 1973( 16.4.1973 ) (64-vuotias)
Kuoleman paikka
Liittyminen  Neuvostoliitto
Armeijan tyyppi Insinöörijoukot
Palvelusvuodet 1931-1970 _ _
Sijoitus
kenraaliluutnantti
Taistelut/sodat Suuri isänmaallinen sota
Palkinnot ja palkinnot

Sosialistisen työn sankari

Leninin käsky Leninin käsky Leninin käsky Leninin käsky
Punaisen lipun ritarikunta Työn punaisen lipun ritarikunta Isänmaallisen sodan ritarikunta, 1. luokka Isänmaallisen sodan toisen asteen ritarikunta
Punaisen tähden ritarikunta Punaisen tähden ritarikunta Mitali "Voitosta Saksasta suuressa isänmaallissodassa 1941-1945" Juhlavuoden mitali "Uhkeasta työstä (sotilaallisesta kunniasta).  Vladimir Iljitš Leninin syntymän 100-vuotispäivän muistoksi"
SU-mitali 30 vuotta Neuvostoliiton armeijaa ja laivastoa ribbon.svg SU-mitali 40 vuotta Neuvostoliiton asevoimista ribbon.svg SU-mitali 50 vuotta Neuvostoliiton asevoimista ribbon.svg
Stalin-palkinto - 1943 Stalin-palkinto - 1951

Anatoli Ivanovitš Semjonov ( 1908 - 1973 ) - Neuvostoliiton sotilasjohtaja, Neuvostoliiton armeijan kenraaliluutnantti [1] [2] . Sosialistisen työn sankari . Kahden Stalin-palkinnon voittaja.

Elämäkerta

Syntynyt 12. marraskuuta ( 25. marraskuuta ) 1908 Hrebtovon kylässä (nykyinen Sergiev Posadin alue Moskovan alueella ).

Puna - armeijassa vuodesta 1931 . Vuonna 1932 hän valmistui tykistökoulusta Moskovassa , sitten aloitti opinnot F. E. Dzeržinskin sotaakatemiassa , vuonna 1937 hän valmistui siitä.

Vuodesta 1937 lähtien hän aloitti palvelemisen Puna-armeijan tykistössä , otti Central Chemical Polygonin (Shikhany) erillisen tykistöosaston päällikön virkaan. Neuvostoliiton jäsen (b) .

Marraskuussa 1941 hän otti kaartin kranaatinheitinyksiköiden aseistuksen pääosaston erityisten ammusten osaston johtajan viran, sitten hän oli tieteellisen ja teknisen osaston päällikkö. Osallistui Katyusha -raketin kranaatinheittimien kuorien kehittämiseen .

Lokakuussa 1944 hänet nimitettiin GAU RKKA :n tykistökomitean kranaatinheitinyksiköiden osaston johtajaksi .

Sodan päätyttyä hän toimi eri tehtävissä GAU:ssa, oli neljännen osaston apulaispäällikkö, vuonna 1951 hän otti tämän osaston johtajana.

Vuonna 1953 hän otti rakettiaseiden tykistön apulaiskomentajan toimiston pääinsinöörin viran. Elokuussa 1954 hänet nimitettiin rakettiaseiden apulaistykistökomentajan virkaan.

Toukokuusta 1955 lähtien hän toimi Neuvostoliiton asevoimien suihkuvarustuksen päällikkönä . Yksi uudenlaisen joukkojen - Strategisten ohjusjoukkojen - perustajista .

Huhtikuussa 1960 hän otti ohjusaseiden pääosaston johtajan viran, saman vuoden kesäkuussa hänestä tuli strategisten ohjusjoukkojen sotilasneuvoston jäsen . Hän osallistui aktiivisesti uusimpien Neuvostoliiton ballististen ohjusten testaamiseen, osallistui sitten planeetan ensimmäisen keinotekoisen satelliitin laukaisuun ja sitten ensimmäisen kosmonautin laukaisuun.

Elokuusta 1964 marraskuuhun 1969 hän oli rakettien laukaisujen pääesikunnan tieteellisen ja teknisen komitean jäsen.

Varattu helmikuusta 1970 lähtien .

Kuollut 16. huhtikuuta 1973 . Hänet haudattiin Vvedenskyn hautausmaalle (29 yksikköä).

Palkinnot

Muistiinpanot

  1. 1 2 Anatoli Ivanovitš Semjonov . Sivusto " Maan sankarit ".
  2. Semjonov, Anatoli Ivanovitš - elämäkerta . Venäjän federaation puolustusministeriön tietosanakirjan verkkosivusto . Haettu 17. kesäkuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 18. kesäkuuta 2013.

Kirjallisuus