Sigismund Franz Itävallasta | |
---|---|
Saksan kieli Sigismund Franz von Osterreich | |
| |
| |
Tirolin kreivi | |
30. joulukuuta 1662 - 25. kesäkuuta 1665 | |
Edeltäjä | Ferdinand Karl Itävallasta |
Seuraaja | Leopold VI Itävalta |
Trentin prinssi-piispa | |
7. helmikuuta 1659 - 28. toukokuuta 1665 | |
Edeltäjä | Carlo Madruzzo |
Seuraaja | Ernst von Harrach |
Gurkin prinssi-piispa | |
25. helmikuuta 1654 - 28. toukokuuta 1665 | |
Edeltäjä | Franz von Lodron |
Seuraaja | Wenceslaus von Thun |
Augsburgin prinssi-piispa | |
25. kesäkuuta 1646 - 28. toukokuuta 1665 | |
Edeltäjä | Heinrich von Knöringen |
Seuraaja | Johann von Freiberg |
Syntymä |
27. marraskuuta 1630 Innsbruck , Tirolin kreivikunta , Pyhä Rooman valtakunta |
Kuolema |
25. kesäkuuta 1665 (34-vuotiaana) Innsbruck , Tirolin kreivikunta, Pyhä Rooman valtakunta |
Hautauspaikka | Jesuiittakirkko , Innsbruck |
Suku | Habsburgit |
Isä | Leopold V , Tirolin kreivi |
Äiti | Claudia Toscanasta |
puoliso | Hedwig Sulzbachista |
Suhtautuminen uskontoon | katolisuus |
Palkinnot | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Sigismund Franz Itävalta ( saksaksi Sigismund Franz von Österreich ; 27. marraskuuta 1630 [1] , Innsbruck , Tirolin kreivikunta , Pyhä Rooman valtakunta - 25. kesäkuuta 1665 [1] , ibid ) - saksalainen prinssi Habsburgien talosta , ruhtinas- Trentin piispa , ruhtinas - Gurkin piispa ja Augsburgin ruhtinaspiispa ilman papiston vihkimistä.
Ferdinandin vanhemman veljen Kaarlen Itävallan kuoltua hän luopui kaikkien ruhtinas-piispakuntien hallinnasta ja siirtyi Itävallan arkkiherttua ja Tirolin kreivin maallisiin arvonimikkeisiin . Hän kuoli alle kuukautta myöhemmin, ja hänestä tuli Habsburgien talon tirolilaisen haaran viimeinen miespuolinen jäsen .
Sigismund Franz syntyi Innsbruckissa 27. marraskuuta 1630. Hän oli Leopold V :n, Itävallan arkkiherttua ja Habsburgien talon Tirolin kreivin ja Medici -talosta Toscanan prinsessa Claudian toinen poika . Isänsä puolelta hän oli Itävallan arkkiherttua ja Baijerin prinsessa Maria Annan pojanpoika . Äitinsä puolelta hän oli Ferdinand I :n, Toscanan suurherttua ja Lorraine'n prinsessa Christinan pojanpoika [2] .
Lapsuudesta lähtien Sigismund Franz, nuorimpana poikana, oli valmistunut kirkon uraan. 21. toukokuuta 1640 hänet valittiin Augsburgin koadjuutoripiispaksi, ja hänen 11. syntymäpäiväänsä, 27. marraskuuta 1641, hänet vahvistettiin tähän arvonimikkeeseen. 25. kesäkuuta 1646 hänestä tuli Augsburgin ruhtinaspiispa. 2. marraskuuta 1653 hänet valittiin myös Gurkin prinssipiispaksi, ja 25. helmikuuta 1654 hänet vahvistettiin tähän arvonimikkeeseen. Lopulta 7. helmikuuta 1659 hän sai toisen kirkollisen arvonimen, ja hänestä tuli Trentin prinssipiispa. Sigismund Franz hallitsi kolmea ruhtinaskuntaa - piispakuntaa ja keräsi niiltä etuja. Häntä ei koskaan vihitty papiksi [3] .
30. joulukuuta 1662 hänen vanhempi veljensä, Itävallan arkkiherttua Ferdinand Karl kuoli , eikä hän jättänyt miespuolisia perillisiä. Sigismund Franzista tuli perinnöllisten maiden hallitsija. Sitten hän luopui ruhtinaskuntien-piispakuntien hallinnosta ja otti Itävallan arkkiherttua ja Tirolin kreivin arvonimen. Lyhyen hallituskauden aikana ennenaikaisen kuoleman keskeyttämänä hän onnistui parantamaan taloudellista tilannetta molemmissa läänissä [3] .
Sitten hän päätti mennä naimisiin. Häneltä evättiin Hessen-Darmstadtin prinsessa Maria Hedwigin käsi, koska tämä oli protestantti hänen ollessaan katolinen [4] . 3. kesäkuuta 1665 Sigismund Franz vihittiin valtakirjalla Sulzbachin prinsessa Hedwig Augustan (15. huhtikuuta 1650 - 23. marraskuuta 1681) kanssa, Christian Augustin , Sulzbachin kreivin ja Nassau-Siegenin Amalian tytär. Kaksikymmentäkaksi päivää myöhemmin hän kuoli äkillisesti aivohalvaukseen . Näin ollen solmittu avioliitto ei saanut varsinaista rekisteröintiä. Hänen kuollessaan hänellä oli vain yksi hengellinen arvonimi - Augsburgin ruhtinas-piispa-emerit. Hänet haudattiin Innsbruckin jesuiittakirkkoon [3] .
Sigismund Franzin kuoltua 25. kesäkuuta 1665 Habsburgien suvun tirolilainen haara katkesi. Vainajan lähin sukulainen, Pyhän Rooman valtakunnan keisari Leopold I , peri kaikki lääninsä [1] Leopold VI [5] nimellä .
Itävallan Sigismund Franzista on säilynyt lapsen ja kahden aikuisen muotokuva [6] . Yksi Giovanni Maria Morandin aikuisten muotokuvista , maalattu vuonna 1665, on Wienin Kunsthistorisches Museumin kokoelmassa . Toisen aikuisen muotokuvan ja lasten muotokuvan kirjoittajat eivät ole tiedossa. Myös Johann Friedrich Rosbachin [7] Sigismund Franzia kuvaava kaiverrus on säilynyt . Vuonna 1663 keisari Leopold I:n hovirunoilija Francesco Sbarra sävelsi musiikillisen idyllin [8] hänen kunniakseen .
Sigismund Franz Itävalta - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|