| Strugovshchikov Asson Petrovich | |
|---|---|
| Syntymäaika | 1756 |
| Syntymäpaikka | Moskova , Venäjän valtakunta |
| Kuolinpäivämäärä | syyskuuta 1793 |
| Maa | |
| Ammatti | kauppiaita |
| puoliso | Natalya Ivanovna Ratkova (1760–31.01.1795) |
Asson Petrovitš Strugovshtšikov (1756 - syyskuu 1793 ) - toinen suuri , Moskovan 1. killan kauppias, valmistaja (omisti silkkitehtaan ja kellotehtaan), vuonna 1788 hän lähti kauppaluokasta asepalvelukseen. Hän piti silkkitehdasta (1779). Toinen pääaine. Hän oli myös ensimmäisen yksityisen valimon omistaja, jonka järjestivät kuuluisat kellovalitsijat Motorins. 2.11.1777 osti pihan Moskovassa, 14.6.1779 - toinen piha, 8.12.1780 - toinen piha. 12. syyskuuta 1782 hän osti silkkitehtaan (johon oli määrätty orjia) Moskovassa, suurlähetystön hovissa eversti Ivan Andreevich Evreinovilta. Hän asui Moskovassa Syromyatnitskaya-kadulla talossaan (1793). Kuollut syyskuun 1793 ja tammikuun 1794 välisenä aikana.
Vaimo Natalya Ivanovna Ratkova (1760–31.1.1795), 1. killan Moskovan kauppiaan Ivan Averkievitš Ratkovin (Ratkov) (1727–1771) ja hänen vaimonsa Evdokia Markovnan (1729–1771) tytär.
Hän ehdotti Potjomkinille tykkien valutehtaan rakentamista laivastolle Hersoniin . Huhtikuussa 1790 Potemkin allekirjoitti hänen kanssaan sopimuksen tämän tehtaan rakentamisesta. Kauppiasmajurin idea oli, että Strugovshtshikov rakentaisi omalla kustannuksellaan tehtaan ja sitoutuisi sulattamaan 100 000 puuta (1638 tonnia) kuparia työkaluiksi kolmen vuoden kuluessa.
Määräajan päätyttyä laitoksesta tuli valtion omaisuutta. Tehtaan rakentamiskustannusten ja voiton syntymisen kompensoimiseksi kauppias asetti ehdon: 65,5 % kuparista palautetaan kassaan työkalujen muodossa, loput menee hänelle.
Varaamiraali N. S. Mordvinovin raportista Admiralty Boardille Khersonin tykkivalimon perustamisesta ja toiminnasta
13. marraskuuta 1794
17. huhtikuuta 1790 sekuntimajuri Asson Strugovshtshikov ... sitoutui rakentamaan tykkivalimon Khersoniin omalla koshtillaan ja 100 000 punnasta. valtion omistama kupari, kolmen vuoden ajan valmistaakseen siihen eri kaliipereja, sillä ehdolla, että jokaisesta 40 punnasta jätettä varten annettiin 10 puntaa sekä työtä ja kaikenlaisia kuluja varten 5 puntaa; loput 25 puntaa vuodatti sopivat työkalut muuttuakseen kassaan...
Tällä perusteella hän sai edellä mainitun valtion omistaman materiaalin joukossa eri aikoina kuparia 93 562 puntaa 3 puntaa, josta hänelle sopimuksen mukaan kuuluvaa osuutta lukuun ottamatta valettiin kyseisessä tehtaassa ja annettiin valtionkassaan vuonna sopivat sotilasaseet 58 476 puntaa ja 14 puntaa … Noin. (431 kuparikanuunaa)