Lydia Koidula -katu (Tallinna)

Lydia Koidula - katu , entinen Lydia Koidula - katu [ 1 ] ( est. Lydia Koidula tänav ) on katu Viron pääkaupungissa Tallinnassa . Nimetty virolaisen runoilijan Lydia Koidulan (1843-1886) mukaan.

Maantiede

Sijaitsee Kesklinnan alueella . Kulkee Kadriorgin mikropiirin läpi [2] . Se alkaa Narvan moottoritieltä , ylittää F. R. Felmanin ja Jaan Poska -kadun ja päättyy Mäekalda- kadun risteykseen .

Kadun pituus on 1,031 km [3] .

Historia

Ekaterinental-puiston kartalla noin 1750 katua ei ole vielä merkitty. Se syntyi myöhemmin uusien talojen ja kesämökkien rakentamisen tuloksena sekä Narvan tien läheisyydessä Jekaterinentalin puistoyhtymän viereen että suoraan Kadriorgin alueelle , Lasnamäen kalkkikivirinteen juurelle [4] .

Johann Georg Teichert ( Johann Georg Teichert , 1704-1773), puuseppä ja rakennusmestari, josta tuli Kadriorgin palatsin arkkitehti vuonna 1752 , pystytti palatsipuiston alueelle pienen asuinrakennuksen (nykyisin talon numero 34) ja istuttanut puutarhan. Talon viereen rakennettiin tie nykyisen August Weizenbergin kadun suuntaisesti . 1700-luvun puolivälissä Kadriorgin kaakkoisosassa oli vielä kaksi yksityistilaa . Nykyisen Koidula-kadun päässä Lasnamäen kallion puolella oli tohtori Nybergin lesken tontti ja lännessä Tallinnan kauppias Christian Fresen omaisuutta . Ilmeisesti myös Teichertien talon lähellä olevaa tietä jatkettiin näille paikoille. Vuonna 1780 Christian Frese rakensi tontilleen suuren rakennuksen, jossa hän avasi puuvillatehtaan [5] . Tämä talo (nro 23) on säilynyt osittain uudelleen rakennetussa muodossa. Noin 1783 arkkitehti Johann Schulzin laatimaan Kadriorgin linnan suunnitelmaan tie Fresen taloon oli jo merkitty [4] .

Koska tuolloin Kadriorgissa sai asua jo palatsin palveluksessa olevia ihmisiä, niin väestönkasvun vuoksi kaupungin kehitys ulottui myös tämän kadun alkuun ja palatsipuistoon. Tontit olivat suhteellisen pitkiä ja kapeita, ja talojen julkisivut olivat palatsin puolella. Näistä rakennuksista ei kuitenkaan ole säilynyt mitään tähän päivään mennessä, koska kaupungissa 5. elokuuta 1834 puhkesi suuri tulipalo , joka tuhosi kaksi tusinaa rakennusta.

1800-luvun puolivälissä Revalista tuli suosittu kesälomakohde. Suurin osa Koidula-kadun rakennuksista Kadriorgin puiston luoteisrajalta Narva-reitille on pystytetty 1800-luvun lopulla - 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Kadunimet kirjallisten lähteiden mukaan [1] [6] :

• 1800-luvun alussa katu oli jatkoa Kadriorgin puiston vanhalle itä-länsisuuntaiselle kujalle ja sitä kutsuttiin saksalaiseksi.  Catharinenthalscher Weg (Katharinenthalscher Way);
• vuoteen 1907 asti (sen jälkeen kun vuonna 1863 kiinteistön nro 23 tontille rakennettiin aatelisnaisten turvakoti ) - saksa.  Stiftstraße , est. Tihvti tänav , est. Stiftstrasse ;
• 1907-1916 - venäjä. Institutskaya street ;
• 1921-1923 - est. Institudi tänav , est. Institudi tänav (Instituuttikatu);
• 1923-1925 - est. Koidula tänav (Koidula-katu);
• vuodesta 1923 - est. Lydia Koidula tänav .

Julkinen liikenne ei kulje kadulla.

Kulttuurin monumentit

• L. Koidula tn 9A Historistinen
  jugend- elementtitalo , rakennettu 1912. Yksi tärkeimmistä esimerkeistä arkkitehti Anton Wessonin työstäja yksi aikansa edustavimmista vuokrataloista [ 7] .
• L. Koidula tn 10A
  Merkittävä esimerkki myöhäismodernistisesta puurakenteesta . Projektin kirjoittaja on insinööri-arkkitehti Ernst Burger . Kaksikerroksinen stukkorakennus, jossa on korkea sokkeli , heijastelee myös ns. haymat-tyyliä . Muodostaa symmetrisen kompleksin naapuritalon numero 10 kanssa [8] .
• L. Koidula tn 10
  Alkusuunnittelu Ernst Burger (1915), sisäpihan siiven suunnittelu Eugen Habermann(1925), perestroika-projektin kirjoittaja on Alexander Vladovsky (1932) [9] .
• L. Koidula tn 12A 1870-luvulla rakennettu historistinen
  huvila tunnettiin alun perin Lutherin talona, ​​koska talon läheisyydessä sijaitsi Lutherin laaja laidunmaa . Talon rakentaja, saksalainen Aschenfrei ( Aschenfrei ), avasi ravintolan talon pohjakerroksessa . Vuonna 1918 talon osti Herman Soone . Vuosina 1931-1940 täällä asui kirjailija Anton Hansen Tammsaare . Talossa asui tilapäisesti myös amiraali Johan Pitka . Vuonna 1978 A. Kh. Tammsaaren 100-vuotisjuhlan kunniaksi rakennukseen avattiin museo [10] .
  
• L. Koidula tn 21C
  Uuden klassismin tyylinen yksikerroksinen puurakennus avoimella gallerialla, joka on osa Kadriorgin puistokompleksia. Rakennettu 1936-1937 Alar Kotlin ja Willem Seidrin suunnittelun mukaanSe oli Lastenpuiston altaiden pääpaviljonki. Rakennus on kunnostettu vuonna 2009, sisustuksen tekijä  on Maile Grünberg[11] . Rakennuksessa toimii Miami Children's Museum .
• Lastenpuiston paviljongin pihalla on kuppikivi , jonka pituus on 4 metriä, leveys - 3,1 metriä ja korkeus - 1,9 metriä. Otettu Viron valtion kulttuurimonumenttien rekisteriin vuonna 1997 [12] .

• Talo 9A

• Talo 10A

• Talo 10

• 
  Talo 12A, A.H. Tammsaaren kotimuseo

• Talo 21 C,
  Lastenpuiston paviljonki

Rakennus

Katu on rakennettu asuin- ja toimistorakennuksilla.

• Talo 13A - 5-kerroksinen rakennus vuonna 1996. Ensimmäisessä kerroksessa on ravintola, toisessa-viidennessä kerroksessa - toimistotilaa.
• Talo 17 - Tallinnan kirjallisuuskeskus ja Mati Unta -museo . Talo, jossa Mati Unt asui 1995-2005.
• Talo 20A - Kadrioru päiväkoti .
• Talo 22 - kesäkuussa 1881 talossa asui runoilija Lydia Koidula.
• Rakennus 23 on entinen puuvillatehdas. Kaksikerroksinen varhaisklassismin tyylinen kivirakennus, osittain uusittu. Koidula-kadun vanhin rakennus. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii Lotte-päiväkoti.
• Talo 24 - Neuvostoliiton aikana talossa sijaitsi Tallinnan kaupungin Morskin kaupunginosan poliisiosasto ja Tallinnan kaupungin neuvoston sisäasiainministeriön sisäasiainministeriön sisäasiainministeriö (OVD). kansanedustajista .
• Talo 26 - 3-kerroksinen asuinrakennus, rakennusvuosi 2006, arkkitehti Tiit Trummal.
• Talo 34 - Vuonna 1925 Viron hallitus halusi Eduard Vilden 60-vuotisjuhlan kunniaksi ja hänen Viron tasavallalle tehdyistä palveluistaan ​​antaa kirjailijalle talon puutarhalla, mutta ei löytänyt sopivaa vaihtoehtoa. Sitten vuonna 1927 Koidula-kadun valtion talossa nro 34 kirjailijalle myönnettiin korjauksen ja kalustuksen jälkeen yksi asunto, jossa hän asui kuolemaansa asti vuonna 1933. Tällä hetkellä talossa toimii Edurd Vilde -museo.
• Talo 38 - rakennusvuosi 1978. Rakennuksessa toimii Kadrioru Tenniskeskus (Kadrioru Tennishalli sijaitsee osoitteessa Roheline aas 13).

Osoitteessa st. Koidula 21 on lasten huvipuisto "Kadrioru Karussell" .

• Lydia Koidula -katu

• Raitiovaunupysäkki L. Koidula" Weizenberg-kadulla, oikealla - L. Koidula-katu

• Lastenpuiston paviljonki yöllä

• Cup kivi
  (kulttuurimonumentti)

• Talo 34

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Päring kohanimeandmebaasist  (est.) . Eesti Keele Institute. Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 16. kesäkuuta 2021.
2. ↑ Tallinna tänavanimed / Street names of Tallinn  (Est.) . Eesti Keele Institute. Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021.
3. ↑ Tallinnan Linnavolikogu. Tallinna kohtade teede luettelo  (Est.) . Õigusaktid. Tallinna (6.10.2016). Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2021.
4. ↑ 1 2 Mai Lumiste. Loss ja park Peeter I järglaste ajal 18. sajandil. – Kadriorg. Loss ja park  (est.) . Tallinna: Valgus. - S. 23, 46, 60, 64, 66, 68.
5. ↑ K. Muürisepp, G. Vilbaste. Kadriorg. - Tallinna, 1966. - s. 30.
6. ↑ Tallinna. Entsüklopeedia 1 AM  (est.) . - Tallinna: Eesti Entsüklopediakirjastus, 2004. - P. 223. - 384 s. — ISBN 9985701682 .
7. ↑ 8152 Elamu L. Koidula t. 9 a.  (esim.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.
8. ↑ 8154 Elamu L. Koidula t. 10A, 1932 a.  (esim.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.
9. ↑ 8153 Elamu L. Koidula t. 10, 1915.a.  (esim.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.
10. ↑ 1094 Elamu, 19. saj. lõpp, kus aastail 1931-1940 elas Anton Hansen-Tammsaare  (Est.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.
11. ↑ 27075 Kadrioru Lastepargi paviljon  (Est.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.
12. ↑ 2605 Kultusekivi, I a-tuh. e.Kr. - A-tuh.  (esim.) . Kultuurimälestiste rekisteri . Haettu 28. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2021.