Suomi kesäolympialaisissa 2020

Suomi osallistuu vuoden 2020 kesäolympialaisiin , jotka oli alun perin tarkoitus järjestää 24.7.-9.8.2020 Tokiossa , Japanissa , mutta COVID-19-pandemian vuoksi Kansainvälinen olympiakomitea päätti siirtää kisat vuodelle 2021. [1] (23. heinäkuuta - 8. elokuuta).

Mitalit: uinti, miehet, 200 m rintauinti, Matti Mattsson  - pronssi; nyrkkeily, naiset painoluokassa alle 60 kg, Mira Potkonen  - pronssi.

Discovery Channelin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan suomalainen tv- ja radioyhtiö YLE [2] lähettää ottelut Suomessa .

Valmistautuminen olympialaisiin alkoi vuonna 2010, kun Suomen Olympiakomitea perusti erikoistoimikunnan uudistamaan korkean suorituskyvyn urheilua tavoitteenaan tehdä Suomesta Pohjoismaiden menestynein edustaja kilpailussa. Valiokuntaa pyydettiin käyttämään Uuden-Seelannin urheilijakoulutuksen mallia, jonka mukaan intensiivinen harjoittelu keskittyy vain muutamaan lajiin ja harjoittelu tapahtuu yhdessä valmistelevassa keskuksessa, mutta komissio ei hyväksynyt tätä ehdotusta [3] . Lisäksi valtion rahoitusta urheilijoiden olympialaisiin valmistautumiseen supistetaan yleisesti [4] .

Squad

1. Kalle Koljonen
2. Airi Mikkel

1. Kiintiö 1
2. Kiintiö 2

1. Kiintiö 1

Kilpailun tulokset

Purjehdus

Purjehduskilpailut koostuivat luokasta riippuen 10 tai 12 osakilpailusta. Jokaisessa kilpailussa urheilijat aloittivat uinnin yleislähdöllä. Jokaisen uinnin voitti se miehistö, joka ylitti maaliviivan ensimmäisenä. Kokonaispisteisiin menevien pisteiden määrä vastasi joukkueen paikkaa. 10 parasta miehistöä pääsi 10 erän tulosten perusteella mitalikilpailuun, jonka tulokset menivät myös kokonaiskilpailuun. Mitalikilpailussa miehistön saamat pisteet tuplattiin. Jos kilpailija ei pystynyt suorittamaan kilpailua, hänelle annettiin pisteitä, jotka vastaavat kilpailijoiden lukumäärää plus yksi. Loppupisteissä miehistön yhdessä kilpailussa osoittamaa huonointa tulosta ei otettu huomioon. Vähiten pisteitä kerännyt joukkue tuli olympiavoittajaksi.

Ensimmäiset liput Tokion kisoihin pelattiin vuoden 2018 MM-kisoissa Århusissa, jossa suomalaisurheilijat voittivat kaksi olympialisenssiä kymmenestä mahdollisesta [5] . Maan olympialisenssit ansaitsivat Kaarle Tapper ja Monika Mikkola .

Ammunta

Ammuntakarsinnat koostuivat monista kilpailuista, joiden tuloksena voittajat ja joissain tapauksissa palkinnon voittajat saivat mailleen olympiakiintiöt. Samaan aikaan, päästäkseen kisoihin, ampujan on täytettävä asiaankuuluvat kelpoisuusvaatimukset olympiasyklin aikana.

Ensimmäisen olympialisenssin ammuntaan Suomen maajoukkueelle toi aiemmin karsimattomien maiden edustajien joukossa parhaaksi noussut Lari Pesonen Etelä-Korean Changwonin MM-vaiheessa lajikilpailussa [6] .

Muistiinpanot

1. ↑ Tokion olympialaisten järjestelytoimikunta vahvisti kisojen uudet päivämäärät . " Mestaruuskilpailut " (30. maaliskuuta 2020). Haettu 28. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 1. huhtikuuta 2020. (Venäjän kieli)
2. ↑ Yle näyttää Pyeongchangin 2018 ja Tokion 2020 olympialaiset . YLE (21.4.2016). Käyttöpäivä: 15. marraskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 21. marraskuuta 2016. (määrätön)
3. ↑ Vuoden 2016 olympialaiset olivat Suomen urheilun historian epäonnistuneimmat . YLE . Haettu 21. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2017. (määrätön)
4. ↑ Suomen Olympiakomitea leikkaa menoja . YLE . Haettu 21. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2017. (määrätön)
5. ↑ Ensimmäiset Laser- , Radial- ja 49erFX-maat vahvistettiin Tokioon 2020  . Kansainvälinen purjehdusliitto (10. elokuuta 2018). Haettu 15. elokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. kesäkuuta 2019.
6. ↑ Kiintiöpaikat kansakunnan ja nimen mukaan  (englanniksi)  (linkki ei ole käytettävissä) . Kansainvälinen urheiluammuntaliitto (11. toukokuuta 2019). Haettu 3. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. elokuuta 2019.

Linkit

• Suomen Olympiakomitea  (lop.)  (linkki ei saavutettavissa) . Suomen Olympiakomitea osoitteessa sport.fi. Haettu 21. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 26. helmikuuta 2014.