Pihkovan alueen lippu

Pihkovan kaupunginosan lippu
Aihe Pihkovan piiri
Alue Pihkovan alue
Maa Venäjä
Hyväksytty 20. kesäkuuta 2001 [1]
Suhde 2:3
Numero  GGR :ssä 841
Tekijyys
lippu idea K. F. Mochenov , Viktor Sakhanenok, Galina Ignatieva
Taidemaalari R. I. Malanichev
tietokonesuunnittelu
_
S. A. Isaev , Yu. V. Korzhik

Venäjän federaation Pihkovan alueen " Pihkovan piiri " kunnan lippu .

Lippu hyväksyttiin 20. kesäkuuta 2001 ja kirjattiin Venäjän federaation valtion heraldiseen rekisteriin rekisterinumerolla 841.

Kuvaus

"Pihkovan piirikunnan lippu on kaksipuolinen suorakaiteen muotoinen sininen paneeli, jonka leveys-pituussuhde on 2:3 ja jonka alareunassa on vihreä kaistale 1/9 leveydestä ja toistaa sommitelman. Pihkovan piirikunnan vaakuna keskellä."

Symbolismin perusteet

Pihkovan piirikunnan kuntamuodostelman lippu kehitettiin Pihkovan piirikunnan kuntamuodostelman vaakunan pohjalta, jonka heraldisessa kuvauksessa lukee: "Taivaansinisellä (sininen, sininen) kentällä vihreällä maaperällä kultainen leopardi mustat täplät, musta nenän kärki, kultainen kieli, hampaat ja harja hännän päällä; päässä oikea käsi (avoin käsi) nousee esiin hopeapilvistä; Kilvessä on kultainen otsikko (turnauskaulus), jossa on viisi päätä, joita kuormittaa kaksi taivaansinistä kalaa.

Kankaan alareunassa oleva vihreä nauha osoittaa, että alue on kaupungin "vihreä vyö", ja otsikko (turnauksen kaulus) on heraldinen hahmo, mikä tarkoittaa, että alue liittyy erottamattomasti Pihkovan kaupunkiin . Lipun vihreä väri symboloi alueen luontoa. Vihreä on myös hedelmällisyyden, toivon ja terveyden symboli.

Kala - kuore  - osoittaa Pihkovan järven tärkeimmän rikkauden.

Keltainen väri ( kulta ) on korkeimman arvon, suuruuden, voiman, voiman, anteliaisuuden symboli.

Valkoinen väri ( hopea ) on yksinkertaisuuden, täydellisyyden, viisauden, jalouden, rauhan, keskinäisen yhteistyön symboli.

Sininen (sininen) väri heraldiikassa on kauneuden, moitteettomuuden, ylevien pyrkimysten, hyveen symboli.

Muistiinpanot

  1. Pihkovan piirin edustajakokouksen päätös 20.6.2001 nro 18.