Friederike Elisabeth Saksi-Eisenachista

Friederike Elisabeth Saksi-Eisenachista
Saksan kieli  Friederike Elisabeth von Sachsen-Eisenach

Andreas Eusebius Bergoldin 1700-luvun muotokuva. Friedensteinin linna

Saksi-Weissenfelsin herttuatar
7. tammikuuta 1698  - 16. toukokuuta 1712
Edeltäjä Johanna Magdalena Saksi-Altenburgista
Seuraaja Louise Christina Stolberg-Stolberg-Ortenbergistä
Syntymä 5. toukokuuta 1669 Altenkirchen , Saxe-Eisenach( 1669-05-05 )
Kuolema 12. marraskuuta 1730 (61-vuotias) Bad Langensalza , Saxe-Weissenfels( 1730-11-12 )
Hautauspaikka Erbachin linnan kappeli
Suku Wettins
Isä Johann George I Saxe-Eisenachista
Äiti Johannette Sein-Wittgenstein
puoliso Johann Georg Saxe-Weissenfelskystä
Lapset poika : Johann Georg;
tyttäret : Friederika Elisabeth, Johannette Wilhelmina, Johannette Amalia, Johann Magdalena , Friederika Amalia
Suhtautuminen uskontoon luterilaisuus
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Friederike Elisabeth Saksi-Eisenach ( saksa:  Friederike Elisabeth von Sachsen-Eisenach ; 5. toukokuuta 1669, Bad Arolsen , Saksi-Eisenachin herttuakunta  - 12. marraskuuta 1730, Bad Langensalza , Saksi-Weissenfelsin herttuakunta ) - Princess-Weissenfelsin talo Wettin , Johann George I :n tytär, Saxe-Eisenachin herttua. herttua Johann Georgin vaimo ; avioliitossa - Saksi-Weissenfelsin herttuatar .

Alkuperä

Friederike Elisabeth syntyi Arolsenin linnassa 5.5.1669. Hän oli Saksi-Eisenachin herttuan Johann George I:n ja Sein-Wittgensteinin Johannetten kolmas tytär, Sein-Wittgensteinin kreivin Ernstin tytär. Isän puolelta hän tuli Wettin-talon "Ernestine"-haarasta, jonka edustajat pitivät yllä hyvät suhteet saman talon "Albertine"-haaraan ja yrittivät vahvistaa heitä dynastisten avioliittojen kautta. Niinpä prinsessan vanhempi veli, joka seurasi isäänsä vuonna 1686 Johann George II :n nimellä , antoi heidän sisarensa, prinsessa Eleanorin , Brandenburg-Ansbachin markreivitsen, Saksin vaaliruhtinas Johann George IV :lle. Molempien kuoltua vuonna 1694 ja 1696, koska seuraava Saksin vaaliruhtinas oli jo naimisissa, jotta hän ei menettäisi yhteyttä "albertiinien" haaraan, veli-herttua päätti mennä naimisiin Friederike Elisabethin kanssa, Saksin herttua Johann Georgin kanssa. -Weissenfels. Vuonna 1708 Friederike Elisabethin veli, prinssi Johann Wilhelm , puolestaan ​​meni naimisiin hänen zalovkan, prinsessa Magdalena Sibyllan kanssa .

Avioliitto ja jälkeläiset

7. tammikuuta 1698 Jenassa Friederike Elisabeth meni naimisiin Saxe-Weissenfelsin herttua Johann Georgin (13.7.1677 - 16.5.1712) kanssa. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta avioliiton aikana:

Herttuatar

Herttuattareksi tullut Friederike Elisabeth osallistui miehensä kanssa aktiivisesti uudistuksiin ja sosiaalipolitiikkaan heidän pienen osavaltiossaan. Puolisot kehittivät vuoden 1700 ”almuasetuksen”. Vuonna 1710, hänen syntymäpäivänsä, he perustivat orpokodin Langendorfiin, jota herttuatar valvoi koko elämänsä.

Hän piti erityisesti barokkipuutarhanhoidosta . Hänen miehensä esitteli Friederike Elisabethille Eremitaasin ja Pienen Friedentalin palatsi- ja puistokompleksit sekä Neuenburgin metsästysmajan eläintarhan ja Leisslinger Wiesen puutarhan. Erityisesti vaimolleen Saksi-Weissenfelsin herttua määräsi kalliin jokisataman rakentamisen Weissenfelsiin 15 laivan laivueella Saale-joen matkoja varten.

Vuonna 1712 leskeksi jäänyt Friederike Elisabeth sai asuinpaikakseen lankoltaan, josta tuli Saksi-Weissenfellin uusi herttua, linnan Langensalzassa, jota hän oli laajentanut jo vuonna 1695. Jatkossa hän rakensi toistuvasti uudelleen asuinpaikkaansa.

Friederike Elisabeth kuoli 12. marraskuuta 1730 Langelsalzissa ja haudattiin Neu-Augustusburgin linnakirkkoon . Ennen matkaa Weissenfelsiin edesmenneen herttuattaren jäännökset palsamoitiin; poistetut sisäelimet haudattiin erikseen uurnaan samassa linnakirkossa.

Sukututkimus

Muistiinpanot