Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen | |
---|---|
Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen | |
Gotthilf Hagen | |
Syntymäaika | 3. maaliskuuta 1797 |
Syntymäpaikka | Königsberg |
Kuolinpäivämäärä | 3. helmikuuta 1884 (86-vuotiaana) |
Kuoleman paikka | Berliini |
Maa | |
Tieteellinen ala | hydrodynamiikka |
Työpaikka | Pillau |
Alma mater | Königsbergin yliopisto |
Tunnetaan | Hagen-Poiseuillen laki |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen ( saksaksi Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen , 3. maaliskuuta 1797 , Königsberg (nykyinen Kaliningrad ) - 3. helmikuuta 1884 , Berliini ) - saksalainen fyysikko ja hydrauliikkainsinööri, Berliinin tiedeakatemian akateemikko, filosofian tohtori Bonnin yliopisto , monien ulkomaisten teknisten yhdistysten kunniajäsen [1] , Pillaun kunniakansalainen ( 1881 ) [2] .
Karl Gottfried Hagenin jälkeläinen - Königsbergin kasvitieteellisen puutarhan perustaja, joka oli aikoinaan Saksan paras puutarha [3] .
Opiskeli Königsbergin yliopistossa . Vuonna 1839 hän löysi Hagen-Poiseuillen lain .
Insinööri ja rakentaja Gotthilf Heinrich Hagen rakensi 1800-luvun 30- luvulla Pillauhun sataman ( Baltisk ), etelälaiturin, sylkeen rantojen linnoituksia [4] ja vuodesta 1869 lähtien hän johti Preussin rakennushakemistoa [3] .
Eurooppalainen maine Hagen toi kymmenen osaisen teoksen "Hydraulisten rakenteiden taiteesta", jossa hän puhui Pillaun satamien rakentamisesta [1] .
Ludwig Hagen osallistui dyynien vahvistamiseen ja Kuurin kynnän maisemointityöhön . Klaipedan lähellä , Kuurin kynnällä , lähellä uutta lauttareittiä, Hagen-nimisellä kukkulalla on hänen muistokseen stele, jossa on kirjoitus ”Hagen Hoh. Zum Andenken ja Ludwig Hagen" [5] .
Kolme vuotta hänen kuolemansa jälkeen, 3. syyskuuta 1887 [6] , Pillaun venäläiselle rantapenkereelle laskettiin kivi Gotthilf Hagenin muistomerkin perustukseen. Muistomerkki rakennettiin graniittilohkareista, joita käytettiin Pillaun satamien rakentamisessa. Kerran sitä koristaa E. Lürsenin (1840-1890) pronssinen bareljeefmuotokuva G. Hagenista. Huhtikuussa 1945 tällä alueella käytiin kovaa taistelua Neuvostoliiton ja Saksan joukkojen välillä. Ihmeen kaupalla säilynyt muistomerkki on säilynyt tähän päivään asti ja kunnostettiin vuonna 2005 telakan komennon aloitteesta [7] .
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|