Josef Hasreiter | |
---|---|
Syntymäaika | 30. joulukuuta 1845 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 8. helmikuuta 1940 [2] [1] (94-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Ammatti | tanssija , koreografi , balettitanssija , opettaja |
Palkinnot ja palkinnot | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Joseph Hasreiter ( saksa: Joseph Haßreiter ; 30. joulukuuta 1845 , Mauer, Itävallan valtakunta (nykyisin Liesing (Wien) ) - 8. helmikuuta 1940 , Wien ) - itävaltalainen balettitanssija , koreografi , koreografi , opettaja . Näyttävä edustaja XIX lopun - XX vuosisadan alun wieniläisestä baletista.
Syntyi wieniläisen Kärntnertorteatrin tanssijan perheeseen , myöhemmin Wienin balettikoulun johtajaksi . Vuodesta 1851 hän opiskeli baletin Cary solistin ja koreografi Giovanni Golinellin (1809–1884) johdolla Kärntnertorteatren balettikoulussa , jossa esitettiin keisarillisen hovin oopperan tuotantoja.
Vuosina 1864-1868 hän esiintyi Münchenin oopperatalossa , sitten Stuttgartin Royal Court Theatressa .
Vuosina 1870-1919 hän oli Wienin oopperan (vuodesta 1918 - Wienin valtionooppera) balettisolistina , koreografina , hovioopperaryhmän jäsenenä 20 vuotta. Useita vuosia - tanssikoulun pääkoreografi ja johtaja.
Hän työskenteli taiteilija F. Gallin, libretisti G. Regelin ja muiden kanssa.
Hänen ominainen myöhäisromantiikan koreografinen ja tulkinnallinen tyyli perustui kertovan baletin estetiikkaan, joka perustui massakuorojen näyttämövaikutelmaan, edistyneeseen lavatekniikkaan, kalliisiin lavasteisiin ja pukuihin sekä virtuoottisiin soolotanssiesityksiin.
J. Hasreiterin toiminta vaikutti Itävallan koreografisen taiteen kehitykseen.
Hänet tunnettiin myös varhaisten tanssituntien kirjoittajana.
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|