Khramn | |
---|---|
fr. Chramn, Chramne | |
Temppelin kuolema. Evariste Vital Luminen maalaus . Brestin taidemuseo . | |
frangin kuningas | |
555 - joulukuu 560 | |
Edeltäjä | Chlothar I |
Seuraaja | Chlothar I |
Syntymä |
520 ja 540 välillä
|
Kuolema |
joulukuuta 560 [1]
|
Suku | Merovingit |
Isä | Chlothar I |
Äiti | Khunzina |
puoliso | tytär Viliahara |
Lapset | Kaksi tytärtä |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Khramn ( 520-540 - joulukuu 560 , Vannes , Bretagne ) - Merovingien dynastian frankkien kuningas , joka hallitsi Akvitaniaa vuosina 555-560 .
Nimi Khramn tarkoittaa korppia frankiksi .
Khramn oli kuningas Chlothar I : n ja Khunzinan [2] poika .
Vuonna 555 Theodebald kuoli ja hänen valtakuntansa joutui Chlothar I:n vallan alle, joka meni naimisiin leskensä Vuldetraden kanssa . Austrasiassa olevien omaisuuksien lisäksi hän sai useita kaupunkeja Akvitaniassa , kuten Clermont , Javol , Le Puy , Cahors , Limoges , Albi , Rodez , Lodev , Oz , Bourges ja jotkut muut. Juuri näitä kaupunkeja Chlothar asetti hallitsemaan poikaansa Khramnia ja antoi hänelle kuninkaalliset valtuudet ja vastaavan arvonimen [3] . Saadakseen näiden maiden muodollisen omistuksen, hän kiersi uudet omaisuudet saksalaisen tavan mukaisesti.
Khramnus teki Clermontissa ollessaan Gregory of Toursin mukaan monia holtittomia tekoja. Hän ei rakastanut sitä, joka pystyi antamaan hänelle hyviä ja hyödyllisiä neuvoja, vaan rakasti vain merkityksettömiä, moraalittomia nuoria, jotka hän kokosi ympärilleen; hän kuunteli heidän neuvojaan ja määräsi heidät sieppaamaan senaattoreiden tyttäriä väkisin. Hän syrjäytti Firminin kaupungin kreivin ja asetti Sallustin hänen tilalleen. Peläten kostotoimia itseään kohtaan Firmin ja hänen anoppinsa turvautuivat kirkkoon, mutta heidät petettiin sieltä ja vangittiin. Vaikka he onnistuivat pakenemaan pidätyksestä, heidän omaisuutensa siirrettiin valtionkassaan [4] .
Khramn puuttui myös kirkkoasioihin, kantaen vihaa Clermont Cautinin piispaa kohtaan, hän rakensi hänelle erilaisia juonitteluja. Gregory of Toursin mukaan eräs Poitiers -leo , joka erottui kyltymättömästä ahneudesta ja julmuudesta , oli Gregory of Toursin mukaan Khramnin raivoissaan yllyttäjä pahoihin tekoihin . Vaikka tämä Leo halvaantui pian ja kuoli äkillisesti, toinen temppelin neuvonantaja, joka oli "kaikissa hyvyydessä" tunnustettu Clermont Askovindin kansalainen, joka yritti estää häntä huonosta käytöksestä väkisin, ei onnistunut. Hänen pahoista teoistaan aikalaisten mukaan häntä rangaistiin Jumalan käskystä vakavalla sairaudella, niin että hänen hiuksensa putosivat hänen päähänsä voimakkaasta kuumeesta [5] . Merovingi-dynastian kuninkaalle hiustenlähtö oli kova isku, koska nämä kuninkaat, toisin kuin muut frankit, eivät leikkaaneet hiuksiaan syntymäpäivästä lähtien, ja juuri heidän hiustensa pituudessa kuninkaallisen arvon merkki oli. Kävi ilmi, että Herra itse kääntyi hänestä pois ja riisti häneltä hänen kuninkaallisen arvonsa ja suosionsa. Mutta edes tämä jumalallinen merkki ei palauttanut häntä todelliselle polulle.
Sillä välin, koska kuningas Chlothar, joka valloitti koko Theodebaldin valtakunnan, ei jakanut mitään Childebertin kanssa , veljien välillä syntyi voimakas vihollisuus. Childebertin aloitteesta saksit hyökkäsivät Chlotharin omaisuuteen ja tuhosivat kaiken Deutzin kaupunkiin asti. Khramn lähti Clermontista ja tuli Poitiers'iin ja miehitti sen Austrapiuksen herttuan vastustuksesta huolimatta . Siellä hän asui ylellisyydessä ja pahantahtoisten neuvojen houkuttelemana päätti mennä setänsä Childebertin puolelle suunnittelemaan juonitteluja isäänsä vastaan. Sitten he vannoivat salaisten suurlähettiläiden kautta uskollisuutta toisilleen ja juonittelivat yksimielisesti Chlotharia vastaan. Liittyessään tähän liittoon Khramn palasi Limogesiin ja alisti valtaan ne maat isänsä valtakunnassa, joilla hän oli aiemmin matkustanut [5] . Siten Khramn loi oman valtionsa, joka sai myöhemmin nimen - " Akvitanian ensimmäinen kuningaskunta ". Osa Akvitanian aatelistosta ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta hyväkseen ja vastustanut frankeja liittymällä temppeliin.
Chlothar lähetti poikansa Charibertin ja Guntramnin Khramnia vastaan . Kulkiessaan Clermontin läpi he saivat tietää, että temppeli oli Limogesissa. He saavuttivat Mustaksi kutsutun vuoren, ja sieltä he löysivät hänet. Pystytettyään telttansa he leiriytyivät häntä vastaan ja lähettivät hänen luokseen suurlähetystön käskemään häntä palauttamaan isän omaisuutta, jota hän ei ollut oikeutetusti ottanut haltuunsa, muuten hän valmistautukoon taisteluun. Ja koska Khramn teeskenteli olevansa alistuva isälleen ja sanoi: "En voi kieltäytyä kaikista alueista, joilla matkustan ympäriinsä, ja isäni armollisella suostumuksella haluaisin jättää ne vallan alle ", he vaativat ratkaisua. tämä riita taistelulla. Kun molemmat armeijat aseistautuneena marssivat ulos ja kohtasivat taisteluun, nousi yhtäkkiä myrsky kirkkaan salaman ja ukkonen seurassa ja esti heitä taistelemasta. Mutta palatessaan leiriin Khramn, salakavalalla tavalla, ulkomaalaisen välityksellä, ilmoitti veljille isänsä kuvitteellisesta kuolemasta (just tuolloin Chlothar oli sodassa saksien kanssa ). Tästä viestistä peloissaan he palasivat suurella kiireellä Burgundiaan . Khramn seurasi heitä armeijan kanssa, saavutti Chalonin kaupungin , piiritti sitä ja valloitti sen. Sitten hän leiriytyi Dijonin linnoitukseen . Hän ei kuitenkaan onnistunut valloittamaan tätä linnoitusta [5] . Ja Childebert, joka sai myös vääriä uutisia Chlotharin kuolemasta, vangitsi Reims Champagnen ja saavutti itse Reimsin . Khramn tuli henkilökohtaisesti Pariisiin , missä hän teki liiton Childebertin kanssa uskollisuudesta ja rakkaudesta ja vannoi olevansa isänsä pahin vihollinen [6] .
Vuonna 558 Childebert kuoli ilman perillisiä, ja Chlothar otti hänen valtakuntansa haltuunsa ja yhdisti näin koko Frankin valtion hänen valtaansa. Menetettyään liittolaisen Khramn teki sovinnon isänsä kanssa, mutta rikkoi pian uskollisuutensa häntä kohtaan. Lisäksi Khramnin ja appi-apensa Viliacharin suhde heikkeni siinä määrin, että Veliachar joutui yhdessä vaimonsa kanssa piiloutumaan häneltä Toursin Pyhän Martinin basilikassa , ja tämän Veliacharin syyn vuoksi, tämä basilika paloi.
Chlotharin takaa-aama Hramn meni Bretagneen ja pakeni sinne vaimonsa ja lastensa kanssa bretonilaisen kreivi Honooberin luo . Vuonna 560 Chlothar teki kampanjan Bretagnessa. Khramn ja bretonit marssivat häntä vastaan, mutta kukistettiin ja pakettiin. Honoober kaatui taistelussa. Khramn pakeni merelle, missä hänellä oli laivoja valmiina, mutta isänsä sotilaat ottivat hänet kiinni, vangittiin ja sidottiin. Chlothar käski polttaa hänet vaimonsa ja lastensa kanssa. Heidät suljettiin jonkun köyhän miehen mökkiin; siellä Khramn heitettiin penkille ja kuristettiin nenäliinalla. Sitten kota syttyi tuleen. Niinpä joulukuussa 560 Khramn kuoli vaimonsa ja tyttäriensä kanssa [7] [8] .
![]() | |
---|---|
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |
Khramn - esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|