Schwarzenbergit | |
---|---|
| |
Kausi | XII-XXI vuosisatoja |
Otsikko | keisarilliset ruhtinaat ja kreivit, Krumlovin herttuat |
Esi-isä | Seinsheim |
Kiinteistöt | Krumlov , Klettgau |
palatseja | Orlik , Krumlovin linna , Schwarzenbergin palatsi , Frauenburgin linna |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Schwarzenbergit ( saksa: Schwarzenberg , tšekki: Schwarzenbergové ) on frankenilainen aatelistosuku Seinsheimista , joka tunnettiin 1100-luvulta lähtien ja jolle tuli myöhemmin Itävallan kansalaisuus ja josta tuli Böömin suurin maanomistaja 1700- ja 1900-luvuilla . Pyhän Rooman valtakunnan hajoamisen myötä Schwarzenbergin talon omaisuus välitettiin Reinin konfederaation lailla .
Erkinger von Seinsheim (k. 1437) osti Schwarzenbergin linnan Scheinfeldistä ja hänet nostettiin keisarillisen paronin arvoon . Hänen jälkeläisistään tunnetaan:
Frankonialaisen perheen linnan lisäksi Schwarzenbergit rakensivat synkän Gimbornin linnan Marienheiden lähelle Markuksen piirikunnassa . He lisäsivät omaisuuttaan Böömissä solmimalla naimisiin Rosenbergien ja muiden suvereenien perheiden perillisten kanssa ja hankkimalla Krumlovin , Vimperkin , Orlikin , Trebonin , Zvikovin , Cimelitzin ja muiden muinaiset linnat. Prahassa entinen Lobkowitzin palatsi (1545–1567), yksi hienoimmista renessanssin muistomerkeistä Alppien pohjoispuolella, kantaa nimeään . Wienin Schwarzenberg-palatsi , jonka keisarilliset arkkitehdit Fischer von Erlach ja Johann von Hildebrandt rakensivat Schwarzenbergplatzille vuosina 1697-1728 , pidetään itävaltalaisen barokin standardina .
Schwarzenbergien hautapaikka on Prahan Pyhän Vituksen katedraalissa sijaitseva perheen kappeli , lisäksi tunnetaan Schwarzenbergien uusgoottilaiset haudat Domaninissa lähellä Trebonia ja Orlik nad Vltavoun kylässä .
Schwarzenbergin palatsi (Wien)
Schwarzenbergin palatsi Prahassa