Schröder, Johann

Johann Joachim Schröder ( saksa:  Johann Joachim Schröder ; 6. heinäkuuta 1680 , Neukirchen , Hessen  - 19. heinäkuuta 1756 , Marburg ) oli saksalainen orientalisti , kirjastonhoitaja , protestanttinen teologi ja kirkkohistorioitsija .

Elämäkerta

Johann Schröder syntyi kauppias ja kirkonvartijan Johann Christoph Schröderin perheeseen ja Neukirchenin pormestarin Judith Schröderin (os Funk) tyttäreen. 13-vuotiaana hän alkoi käydä Bad Hersfeldin kuntosalilla . Vuodesta 1698 hän opiskeli filosofiaa ja teologiaa Marburgin yliopistossa ja osallistui myös Georg Othon , Johann Georg Brandin , Maximilian Perzellin , Valentin Riemenschneiderin ja Samuel Andrén filosofian luentoihin .

Itämaista ja itämaisista kielistä kiinnostunut Johann Schröder aloitti etiopian ja armenian opiskelun Hiob Ludolfin johdolla Frankfurt am Mainissa . Tämän jälkeen vuonna 1705 Schröder meni opiskelemaan Utrechtin yliopistoon , jossa hän tapasi Hermann Alexander Roelin , Melchior Leideckerin , Heinrich Pontanuksen ja Adrian Relandin . Amsterdamin yliopistossa, johon Schroeder päätyi Utrechtin jälkeen, hän onnistui tapaamaan kaksi armenialaista piispaa ja joitakin juutalaisia ​​tutkijoita, joiden kanssa kommunikointi motivoi häntä opiskelemaan itämaisia ​​kieliä entistä enemmän.

Schroeder aloitti aktiivisesti armenian kielen opiskelun ja aikoi yhdessä armenialaisen piispan Thomas Goltanesisin kanssa mennä itään. Matka kuitenkin epäonnistui piispan sairauden vuoksi, ja vuonna 1707 Schröder jäi odottamaan Moskovaan, jossa hän alkoi tutkia Venäjän tapoja, kieltä ja kulttuuria. Goltanesisin kuoleman vuoksi vuonna 1708 Schroeder ei voinut jatkaa matkaansa ja joutui palaamaan Amsterdamiin. Amsterdamissa Schroeder jatkoi armenian opintojaan ja ryhtyi laatimaan armenian kielioppia. Hän jatkoi työtään matkalla Englantiin, jossa hän tapasi orientalisteja Oxfordista ja Cambridgesta . Palattuaan Saksaan vuonna 1711 Schröder julkaisi armenian kieliopin otsikolla "Thesauri linguae Armenicae".

Vuonna 1713 Johann Schröderistä tuli itämaisten kielten professori Marburgin yliopistossa, ja hän aloitti pian työskentelyn yliopiston kirjastossa ja hepreatutkimuksen tiedekunnassa. Vuonna 1737 Schroederista tuli poikkeuksellinen teologian professori.

Schroeder oli naimisissa kahdesti (1715 ja 1718). Ensimmäinen avioliitto Katerina Christianen, virkamiehen tyttären, kanssa oli lapseton. Toisesta avioliitostaan ​​Maria Amalian kanssa Schroederilla oli neljä poikaa ja kuusi tytärtä. Pojista Nikolaus Wilhelmistä (1721-1798) ja Johann Wilhelmistä (1726-1793) tuli professoreita ja orientalisteja, poika Ludwig Conradista (1724-1801) oikeustieteen professori, poika Philip Georgista hovilääkäri.

Proceedings

Schröderin pääteos, Thesaurus linguae Armenicae antiquae et hodiernae (1711), on omistettu armenian kielen historialle ja kielioppille ja sisältää viittauksia armenian kirjallisuuteen. Tämän kirjan lisäksi Schroeder kirjoitti myös seuraavat teokset.

• Trauercypressen, oder letztes Ehrengedächtniß Th. H. Neuberts Predigers zu Hülse. Marburg 1702
• Diss. inauguralis de Abrahami risu. Marburg 1703
• Progr. de Patriarcharum, et separatim Josephi, laudibus, ad aud. sub ejus praesidio orationem hebraicam JW Schoenfeld, Neukirch. Hass. da vita et rebus gestis Jacobi Patriarchae. Marburg 1713
• Progr. de veritatis studio jne. Marburg 1714
• Diss. de rebus Armenicis ja J. Chamberlaynium. Marburg 1714
• Diss. de ruto ardente et non comburente (mainos Exod. 3, 1 sqq). Marburg 1714
• Diss. historica de cereorum diurnorum in ecclesiis christianis origine et usu. Marburg 1715
• Diss. de annis Achasiae, Judaeorum Regis, ad concilienda loca 2 Reg. 7, 26 ja 2 Chron. 12, 2. Marburg 1715
• Diss. philol. kritiikki de primaeva lingua Ebraica. Marburg 1716
• Diss. I et II de natura linguae Ebraicae. Marburg 1716-1717
• Diss. Historia de haeresi Audianorum. Marburg 1716
• Opinnäytetyöt philosophicae miscellaneae. Marburg 1716
• Diss. de precibus Hebraeorum. Marburg 1717
• Diss. de haeresi Apollinaristica. Marburg 1717
• Diss. de Nebuchadnetsare, Chaldaeorum Rege. Marburg 1719
• Diss. hist. eccles. de Nethinaeis. Marburg 1719
• Diss. I et II de Pseudoprophetis. Marburg 1720
• Diss. ad locum difficillimum Geenit. 4, 23. 24. de Lemecho homicida ejusque vindicta. Marburg 1721
• Opinnäytetyöt selectae ex antiquitalibus ebraicis. Marburg 1722
• Diss. philol. dehortis veterum Ebraeorum. Marburg 1722
• Diss. ad locum Judic. 15, 4. 5. de vulpibut Simsonis b, l. von Simsonin Füchsen. Marburg 1723
• Diss. de Azazelis hirco ejusque ritibus ac mysterio. Marburg 1725
• Progr. quo publicatum est festum saeculare secundum Acad. Marb. Marburg 1727
• Progr. in obitum Catharinae Christianae, JS Kirchmeieri Theologiae D. et Prof. coni. Marburg 1727
• Veterum Poëtarum Graecorum poëmata aut poëmatum. . . selecta, eo consilio nuno denuo digesta, ut juveatuis non unum, sed plerosque omnes Poëtas Graecos, quorum quidem scripta supersunt, mature cognoscere possit. Marburg 1733
• Orationes veterum Oratorum Graecorum selectae. Marburg 1734
• Hypomnemata historiae ecclesiasticae a Christo nato secundum saeculorum ordinem digesta, et in usum auditorii sui edita. Marburg 1737
• Diss. da veterum Ebraeorum primogenitis et eorum praerogativis maxime sacerdotio. Marburg 1741
• Diss. theologico - philologica de Urim et Tymmim in Pontificis Ebraeorum pectorali positis, in qua errores veterum et latestiorum indicantur et refutantur, vera sententia exponitur et de-monstratur, varia Sacrae Scripturae loca, inprimis Exod. 28, 30. 39, 8 neliömetriä Levit. 8. 8. Numero. 27, 21. 5. Moos. 83, 8. 1 Sam. 28, 6. 30, 7. Hos. 3, 4 jne. solide vindicantur et explicantur, totumque argumentum in clara luce collocatur. Marburg 1744
• Opinnäytetyöt selectae ex antiquitalibus Ebraicis. Marburg 1745
• Progr. mainoksen yleisö. orationem inauguralem JG Kraft. Marburg 1745
• Progr. hautajaisissa Jo. Borelli, Med. D. Marburg 1747
• Progr. ad eligendum novum Prorectorem acad. Marburg 1748
• Positionas miscellaneae ex antiquitatibus ebraiois depromtae. Marburg 1748

Kirjallisuus

• Friedrich Karl Gottlob Hirsching. Historischliterarisches Handbuch berühmter und denkwürdiger Personen, welche im achtzehnten Jahrhundert gelebt haben. - Verlag Schwickert, 1808. - T. 11. - S. 162.
• Heinrich Doering. Die gelehrten Theologen Deutschlands im achtzehnten und neunzehnten Jahrhundert. - Neustadt an der Orla: Verlag Johann Karl Gottfried Wagner, 1835. - T. 4. - S. 32.
• Carl Gustav Adolf Siegfried. Schröder, Johann Joachim // Allgemeine Deutsche Biographie (ADB). - Leipzig: Duncker & Humblot, 1891. - T. 32. - S. 519.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Allgemeine Deutsche Biographie
Bibliografisissa luetteloissa BIBSYS : 5065404 BNF : 16592446m GND : 117071552 ISNI : 0000 0000 7691 2955 J9U : 987007299808305171 LCCN : no98120719 NTA : 070297096 SUDOC : 155918389 VIAF : 27839028 WorldCat VIAF : 27839028