Shults, Konstantin Karlovich

Konstantin Karlovich von Schultz
Syntymäaika 1806( 1806 )
Kuolinpäivämäärä 10. maaliskuuta 1887( 1887-03-10 )
Liittyminen  Venäjän valtakunta
Armeijan tyyppi jalkaväki
Sijoitus kenraalimajuri
Taistelut/sodat Venäjän-Turkin sota 1828-1829 , Puolan kampanja 1831
Palkinnot ja palkinnot

Konstantin Karlovich von Schulz (1806-1887) - kenraalimajuri, hyväntekijä.

Elämäkerta

Syntynyt vuonna 1806 ja polveutunut suomalaisista aatelisista. Hän aloitti palveluksensa 1. tammikuuta 1826 Itävallan keisarin Grenadierrykmentin alilipukkeena . Osallistui Venäjän ja Turkin väliseen sotaan 1828-1829 ; erottui tapauksesta lähellä Bazarzhikia.

Myöhemmin hän osallistui Puolan asioihin ja Varsovan hyökkäyksestä vuonna 1831 hänelle myönnettiin kultainen puolimiekka, jossa oli merkintä "For Courage" .

Vuonna 1833 hänet nimitettiin Helsingforsin sotasairaalan superintendentiksi ja hän toimi tässä tehtävässä 8.11.1860 asti, jolloin hänet erotettiin kotimaisten olosuhteiden vuoksi kenraalimajurin arvolla . 26. marraskuuta 1846, everstiluutnanttina, hänelle myönnettiin Pyhän Tapanin ritarikunta. Yrjö 4. asteen (nro 7830 Grigorovich - Stepanovin kavaleriluettelon mukaan) .

Asepalveluksen jälkeen Schultz siirtyi siviilipalvelukseen ja ryhtyi Pietarin sotasairaalan päällikön tehtäviin osallistuen samalla Suomen Seimiin vuosina 1863-1864.

Vähitellen heikentynyt terveys pakotti hänet luopumaan talonmiehen tehtävistä ja hän omistautui täysin sielunsa tarpeita vastaavalle toiminnalle. Jo aikaisemmin, asepalveluksensa aikana, Schultz sai toistuvasti työmatkoja valvomaan sairaiden ja vammaisten sotilaiden liikkumista ja järjestystä, ja sitten hän valmistautui jo tulevaan toimintaan. Vuodesta 1872 lähtien Schulz oli Narvan alueen köyhien edunvalvojana Imperial Philanthropic Societyssa ja omisti kaiken aikansa ja voimansa köyhien palvelemiseen. Vanhuus tai vakavasti pirstoutunut terveys eivät estäneet häntä, ja hän vieraili usein köyhien kurjissa asunnoissa väkisin ja toi apua ja lohtua mukanaan kaikkialle. Hän kuoli 10. maaliskuuta 1887 82-vuotiaana, ja kuolemaansa asti ei lakannut olemasta kiinnostunut tuon yhteiskunnan asioista, jonka luottamusmiehenä hän oli ollut 15 vuotta.

Lähteet