Luodut ( ruotsalainen skär , muu skandinaavinen sker - kallio, kallio meressä [1] ) on saaristo , joka koostuu kapeiden salmien erottamista pienistä kalliosaarista , jotka kattavat merkittävän osan rannikon merikaistaleesta ja reunustavat luottien rantoja ja vuonotyyppi [ 2] . Jokaista näistä saarista kutsutaan erikseen "skheraksi".
Luodot syntyivät osan mantereesta jäätikköeroosiosta , jonka lopulta meri tulvi niin, että vain korkeimmat maa-alueet saarten, luotojen tai jopa yksittäisten kivien muodossa jäivät pinnan yläpuolelle.
Luodot erotetaan pääsääntöisesti kapeilla salmilla ja lahdilla lähellä monimutkaisesti leikattuja merien ja järvien rantoja muinaisen mannerjäätikön alueella. Jäämerellä niitä esiintyy Kuolan niemimaan ( Venäjä ), Norjan , Islannin , Grönlannin ja Kanadan , Itämeren Suomen ja Ruotsin rannikon edustalla . Karanmerellä , Taimyrin rannikolla , sijaitsevat Minin - luovat, jotka ovat osa suurta arktista suojelualuetta . Venäjällä tunnetuimpia ovat Laatokan luolat , joilla on suuri turistikohde maalauksellisuudensa vuoksi [3] .
Grönlannin pohjoisrannikon edustalla olevaa ATOW1996 - luotoa pidetään planeetan pohjoisimpana dokumentoituna maa-alueena.
Luodot sopivat pääsääntöisesti alusten läpikulkuun , mutta navigointi niissä on täynnä monia vaaroja. Suomen ja Abo-Olandin luottien alueita pidetään maailman vaikeimpina vesialueina [2] .
Luottojen salmet ovat yleensä tarpeeksi syviä, jotta mikä tahansa laiva voi ohittaa, mutta mikä tahansa väärä kurssi voi johtaa törmäykseen johonkin monista saarista. Skerryn väylät ovat kapeita, monimutkaisia ja mutkaisia.
Itämeren laivaston luomisen aikana Pohjansodan aikana rakennettiin kymmeniä soutualuksia luotoilla toimivia varten. Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset laivat purjehtivat Itämerelle suomalaisilla luotoilla ohittaen saksalaisten väijytysten avovedessä. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana suomalaiset siirsivät laivansa luotoihin ja näin minimoivat Neuvostoliiton laivaston aiheuttamat vahingot.