Johann Daniel Schöpflin | |
---|---|
Syntymäaika | 6. syyskuuta 1694 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 7. elokuuta 1771 [1] (76-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Työpaikka | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Johann Daniel Schöpflin ( saksalainen Johann Daniel Schöpflin ; 6. syyskuuta 1694, Sulzburg - 7. elokuuta 1771, Strasbourg ) - saksalainen historioitsija ja arkeologi, yksi Johann Wolfgang Goethen (1770-1771) opettajista. Hän oli aikansa melko tunnettu tiedemies ja kävi laajaa kirjeenvaihtoa monien eurooppalaisten tiedemiesten kanssa 1700-luvulla.
Lontoon Royal Societyn jäsen ( 1728) [2] , Pietarin tiedeakatemian ulkomainen kunniajäsen (1740) [3] .
Sjöpflin oli erityisen kiinnostunut Alsacen historiasta , josta hän keräsi materiaalia Hollannissa, Saksassa ja Sveitsissä. Näiden teosten hedelmä oli hänen Alsatia illustrata (Das Erläuterte Elsass, Colmar, 1751-1761). Jatkoa edellä mainitulle teokselle on Schöpflinin kuoleman jälkeen julkaistu Alsatia diplomatica (das Urkundliche Elsass) ja Alsaticarum rerum scriptores. Historica Zaringo-Badensis (Karlsruhe, 1763-1766, 7 osa) Schöplfin kokosi vain ensimmäisen osan. Schöpflinin muista teoksista tärkeimmät ovat Vindiciae celticae (Strasbourg, 1754) ja Vindiciae typographicae (Strasbourg, 1760). Vuonna 1760 hän kirjoitti von Badenin perheen historian.
Schöpflin perusti Vaalitieteiden akatemian Meinheimiin (josta tuli myös sen kunniapuheenjohtaja) ja akatemian Brysseliin. Hän testamentti kirjastonsa (130 000 osaa ja monia käsikirjoituksia) ja museonsa Strasbourgin kaupungille; museo kuvasi sen Oberlingin nimellä "Museum Shöpflinianum". Strasbourgin pommituksen aikana 27. elokuuta 1870 Ranskan ja Preussin sodan aikana Schöpflinin kirjasto ja hänen kirjastossa säilytetyt kokoelmansa tuhoutuivat. Kirkossa St. Thomas pystytti hänelle muistomerkin Strasbourgissa.
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|