Todisteet Desanosta

Artikkelissa kuvataan todistusvoimaisuuden sanallinen luokka desanon kielellä .

Tukano-perheen kielille on ominaista todistusvoimaisuuden kieliopillinen luokka , joka osoittaa puhujan raportoimien tietojen alkuperän [1] . Desanossa tämä luokka on erityisesti kehitetty ja sisältää kuusi elementtiä [2] .

Todisteiden tyypit

Desano-puhujan on kommunikoidessaan jotakin tietoa käytettävä verbin eri muotoja tiedon lähteestä riippuen. Desano erottaa kuusi todisteiden tyyppiä:

• visuaaliset todisteet;
• ei-visuaalinen todiste;
• tapahtuman todistajalta saadut tiedot;
• tieto, joka on saatu lähteestä, joka ei ollut tapahtuman todistaja;
• johtopäätös nähdyn tuloksen perusteella;
• päättelyyn perustuva johtopäätös [2] .

Suffiksien avulla muodostetaan viisi evidentialiteettityyppiä, kuudes tyyppi (visuaalinen todiste) on merkitsemätön (nolla suffiksi) [2] . Toisin kuin esimerkiksi tuyuk , jossa yhtä päätettä käytetään sopimaan subjektin kanssa ja osoittamaan todisteiden tyyppiä ja toiminnan kestoa, desanossa evidentiaaliliitteellä ei ole lisämerkityksiä [2] .

Visuaaliset todisteet

Kun puhuja raportoi tapahtumista henkilökohtaisesti, hän käyttää eräänlaista todistusaineistoa, jota kutsutaan "visuaaliseksi todisteeksi". Tämä tyyppi on ainoa Desanon todistusjärjestelmässä, jota ei ole merkitty jälkiliitteellä [3] .

Tämän tyyppistä todistelua voidaan myös käyttää raportoimaan tilasta tai toiminnasta, jota ei havaittu, jos sen tulos on selvästi näkyvissä. Tällaisissa tapauksissa käytetään monimutkaista verbirakennetta: apuverbiä ari- ( olla ), jossa on nolla visuaalinen todistusliite ja pääverbi resultatiivisella jälkiliitteellä.

Ei-visuaalinen todiste

Desanon puhuja käyttää ei-visuaalisen todisteen päätettä -ku- verbeissä raportoidessaan tapahtumista, joita hän ei nähnyt, mutta jotka hän havaitsi muilla aisteilla: kuulolla, hajulla, kosketuksella tai makuaistilla [5] . Seuraava esimerkki eroaa edellisen osion esimerkistä siinä, että puhuja ei nähnyt puuta leikattavana, mutta kuuli vastaavat äänet.

Saman tyyppistä todistelua käytetään raportoimaan omia tunteita tai mielialaa [6] .

Uudelleenkerronta

Tapahtumien osoittamiseen, joista puhuja sai tietää suoralta todistajalta, käytetään todistusaineistoa, joka on merkitty jälkiliitteellä -yõ- [7] .

Seuraavassa esimerkissä puhuja puhuu naapurikylään rakennetusta koulusta, jota hän itse ei nähnyt, mutta josta koulun nähnyt henkilö kertoi hänelle.

Folklore / lainaus

Merkitään tapahtumia, joista puhuja sai tietää joltakin, joka ei ollut todistaja, käytetään tämäntyyppistä todistelua, joka on merkitty -yũ- [8] . Tätä tyyppiä käytetään myös myyttien, legendojen - tietojen uudelleenkertomiseen, joiden lähdettä ei tiedetä [8] .

Seuraava esimerkki on samanlainen kuin edellisessä osiossa, mutta puhuja sai tietää naapurikylään rakennetusta koulusta toiselta henkilöltä, joka ei myöskään nähnyt uutta rakennusta.

Epäsuorat todisteet

Jos puhuja puhuu toiminnasta, jota hän ei suoraan havainnut, näkyvän tuloksen perusteella, käytetään tämän tyyppistä evidentiaalisuutta, joka muodostetaan päätteellä -ya- [9] .

Seuraavassa esimerkissä henkilö näki pisaroita kasveilla ja märällä maaperällä, jonka perusteella hän päätteli, että yöllä satoi.

Johtopäätös

Suffiksia -ka- käytetään verbejen rakentamiseen, jotka on merkitty todisteilla, kuten päättelyllä . Tätä tyyppiä käytetään välittämään tietoa, jonka puhuja olettaa oman kokemuksensa, kulttuurisen, historiallisen tai fyysisen tiedon perusteella [10]

Vaupes-joen valuma-alueella tiedetään, että kosket ovat vaarallisia hengelle ja terveydelle, joten joku voi varoittaa ystävää, että tämä koski voi olla vaarallinen.

Lähteet

1. ↑ Janet Barnes. Tucano // Amazonin kielet (Cambridge Language Surveys). - Cambridge University Press, 1999. - S. 213-214 .
2. ↑ 1 2 3 4 Silva ja Scott, 2016 , s. 66.
3. ↑ 12. Silva , 2012 , s. 256-257.
4. ↑ Alexandra Y. Aikhenvald . Oxfordin todisteiden käsikirja . - Oxford University Press, 2018. - S. 156. - 720 s.
5. ↑ 12 Silva , 2012 , s. 257.
6. ↑ Kaye, Jonathan. Desano-verbi: Semantiikan, syntaksin ja fonologian ongelmia . - S. 35-36 .
7. ↑ 12. Silva , 2012 , s. 257-258.
8. ↑ 1 2 3 Silva, 2012 , s. 258-259.
9. ↑ 12. Silva , 2012 , s. 259-260.
10. ↑ 12. Silva , 2012 , s. 260-261.

Kirjallisuus

• Silva, Wilson ja Scott AnderBois. Kenttätyöpeli: Masterminding evidenciality in desano  // Language Documentation & Conservation. - 2016. - Ongelma. 10 . - S. 58-76 .
• Wilson de Lima Silva. Desanon kuvaava kielioppi . - Utahin yliopisto , 2012. - elokuu. Arkistoitu alkuperäisestä 21. huhtikuuta 2018.