Ekkehard II | |
---|---|
Saksan kieli Ekkehard II | |
| |
Meissenin markkreivi | |
1038-1046 _ _ | |
Edeltäjä | Saksalainen I |
Seuraaja | Wilhelm IV von Weimar-Orlamünde |
Kreivi Hutici | |
1038-1046 _ _ | |
Edeltäjä | Saksalainen I |
Seuraaja | Poistettu |
Saksin itämarssien markkreivi | |
1034-1046 _ _ | |
Edeltäjä | Dietrich II von Wettin |
Seuraaja | Dedi II von Wettin |
Syntymä | noin 985 [1] |
Kuolema | 24. tammikuuta 1046 |
Suku | Ekkehardiners |
Isä | Ekkehard I |
Äiti | Svanehilda Billung |
puoliso | Uta Ballenstedt |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ekkehard (Eckhard) II ( saksa: Ekkehard II tai Eckhard II ; k. 24. tammikuuta 1046 ) - Meissenin ja kreivi Hutitzi markkreivi vuodesta 1032, Saksin itämarssin markkreivi vuodesta 1034, Ekkehard I : n ja Svanechilden poika. Ekkehard oli aluksi Herman I :n veljen hallitsija ja hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1038 Meissenin ainoa hallitsija. Ekkehardiner - dynastian viimeinen jäsen .
Vuonna 1009 , kun hänen veljensä Herman riiteli heidän isänsä veljen Gunzelinin kanssa, Ekkehard tuki veljeään [2] . Gunzelin teki epäonnistuneen yrityksen vangita Strelan kaupunkia, jota Hermanin ja Ekkehardin sotilaat puolustivat. Sen jälkeen heidän setänsä poltti Rochlitzin kaupungin, joka sijaitsee Mulde -joen varrella ja oli huonosti puolustettu. Vastauksena Hermann ja Ekkehard ympäröivät yhtäkkiä suurella joukolla Gunzelinin (oletettavasti Altenburgin ) linnaa, joka makasi Saale -joen varrella , hyvin linnoitettua ja hyvin rakastaman Gunzelinin puolustamaa linnaa, jonka hän linnoitti varuskunnalla ja muureilla. Veljet ottivat sen myrskyllä, tuhosivat sen ja tasoittivat sen maahan.
19. marraskuuta 1034 Ekkehard II:n väki tappoi Dietrich II von Wettinin , Saksilaisen Itä-Marssin markkraivin , jonka vaimo oli Ekkehardin sisar Matilda . Murhan motiivi ei ole tiedossa, mutta Ekkehard saattoi olla tyytymätön Dietrichin lisääntyneeseen voimaan. Tämän seurauksena Ekkehard liitti Lusatian marssin omaisuuteensa .
Vuonna 1040 hän johti yhdessä Mainzin arkkipiispan Bardon kanssa Thüringenin armeijaa, joka hyökkäsi Bretislav I :n Tšekin tasavaltaan pohjoisesta , mutta alun perin onnistunut hyökkäys ei päättynyt kovin menestyksekkäästi, ja keisari Henrik III :n armeija lyötiin lähellä . Kulm. Vuonna 1041 armeijoiden yhdistämisen ja Prahan etenemisen jälkeen Bretislav I tunnusti Eckerhardin välityksellä olevansa keisarin vasalli.
Ekkehardilla oli suuri sotilaallinen voima ja hän oli uskollinen keisarien Konrad II :n ja Henrik III:n kannattaja. Keisari Henrik kutsui vuoden 1041 asiakirjassa Ekkehard II:ta "uskollisin uskollisista". Veljen konfliktissa Merseburgin piispan Titmarin kanssa oikeudesta käyttää Rochlitzin metsää metsästystarkoituksiin, Ekkehard tuki Hermannia. Vuonna 1029 Hermann ja hänen veljensä Eckehard suostuivat Konrad II :n toiveisiin ja muuttivat Zeitzin piispakunnan kotipaikan Naumburgiin , minkä jälkeen hiippakunta sai nykyaikaisen nimensä Naumburg-Zeitz . Naumburgiin rakennettiin myös kirkko , jonne veljet siirsivät isänsä jäännökset. Ekkehard kuoli lapsettomana vuonna 1046 . Altai Annalsin mukaan keisari siirsi Ekkehard II:n kuoleman jälkeen Dedille kaksi kolmesta Ekkehardin omistamasta postimerkistä [3] . Dedille siirretyt postimerkit sisälsivät Lusatian, Thüringenin ja Zeitzin ja Merseburgin tavaramerkit. Meissenin leima annettiin myöhemmin Weimarin kreivi Wilhelm IV :lle , Dedyn pojanpojalle.
Vaimo: Uta (Oda) (1000 - 23. lokakuuta 1046), Ballenstedtin kreivi Adalbertin ja Hiddan tytär, Ballenstedtin kreivi Ezikon sisar . Lapsia ei ollut.
Ekkehard II:n esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|---|
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |