| Otan sen itse | |
|---|---|
| Genre | Fiktio |
| Tekijä | Henry Lyon Oldie |
| Alkuperäinen kieli | Venäjän kieli |
| kirjoituspäivämäärä | 1998 |
"Otan sen itse" on Kharkovin kirjailijoiden Dmitri Gromovin ja Oleg Ladyzhenskyn romaani , joka kirjoittaa salanimellä Henry Lion Oldie .
Romaani on osa "Cabir Cycle" -sarjaa ja esiosa romaanille " Miekan tie ".
Romaani käyttää islamilaisia [1] ja iranilaisia aiheita [2] [3] , jotka ovat osa itämaisia aiheita, joita usein esiintyy kirjoittajien teoksissa [2] . Kirjoittamisen teema on myös selkeästi ilmaistu romaanissa, joka on yksi Oldien teoksen pääteemoista [2] . Lisäksi teoksen pääteemana on mystinen komponentti, joka heijastelee törmäystä toisen - korkeamman todellisuuden kanssa, kirjoittajan henkistä etsintöä, Jumalan etsimistä, itsemääräämisoikeutta suhteessa yliluonnolliseen ja yritystä mennä linjan yli säilyttäen henkilö [1] . Tämä romaanin teema on samanlainen kuin muut kirjailijan teokset " Odysseus, Laertesin poika ", " Kahdeksannen käskyn lapset ", " Yksi sankari on oltava " [1] .
Romaanissa käytetään "teksti tekstissä" -tekniikkaa, joka tehostaa toissijaisen todisteen toimintaa ja edistää jonkinlaisen tekstin ulkopuolisen todellisuuden tunteen syntymistä. Romaanin avaavana epigrafina käytetään fragmenttia Joseph Brodskyn "Balladista kuninkaan" , sitten tekstissä on ote toissijaisesta historiallisesta kronikasta Kabirin kaupungin kaatumisesta. Tämä tekniikka, jossa käytetään aitoja runoja, antaa lukijan tuntea luodun fantasiamaailman erityisen todellisuuden [4] .
Romaani sisältää kirjailijan tulkinnan "Gumilyovin myytistä" [5] ja käyttää runoilijaa keskeisenä mytologeemana [6] . Gumiljovin myytti löytyy myös useista muista Oldien teoksista, jotka sisältyvät " Abyss of Hungry Eyes " -sykliin: " Tie ", " Maailman hämärä ", " Elä viimeistä kertaa ", " Pelko ", " Odotetaan risteyksessä ", " Patriarkkien lasimaalaukset ", " Astu kuvaan ", " Paratiisista noussut " , "Pääsisi ulos tai natsit on haudattu aidan taakse " [5] .
Toiminta tapahtuu maailmassa, joka on samanlainen kuin myöhään Sassanilainen Iran , jossa islamin eteneminen on jo käsinkosketeltavaa, ja puoliaavikkobeduiiniarot maan ytimessä.
Tässä maailmassa kuusisataa vuotta myöhemmin tapahtuivat kirjan " Miekan tie " tapahtumat. Romaanin "Otan sen itse" tapahtumien aikana useimmissa kuvatuissa tämän maailman maissa (samanlailla kuin joissakin Aasian, Afrikan ja Euroopan maissa) sovelletaan farrien - yliluonnollisten olentojen - suojelijoiden lakeja. Farr valitsee kantajansa, josta tulee valtionpäämies - ja hänen elävä symbolinsa.
Farrin omistajan läsnäololla on erikoinen vaikutus melkein kaikkien ihmisten psyykeen. Useimmat ihmiset palvovat vilpittömästi sen kantajaa rakastettuna ja arvostettuna ylimpänä hallitsijana. Vähemmistö ihmisistä - " taivasilmäiset ", sinisilmäiset ihmiset säilyttävät vapaan tahdon, mutta sellaisella välinpitämättömyydellä on varjopuolensa, ja se on erittäin vakava.
Farrin omistajan tunnistaa kaikki paitsi taivasilmäinen pään ympärillä olevasta säteilystä. Hän itse ei näe omaa säteilyään, mutta hän näkee muiden farrin omistajien sädekehät sekä omat farrien inkarnaatiot: Farr-la-Kabirin kultaisen oinaan, Farr-la-Kharzan kuujänisen, kyyhkysen. - Meilan Farrin Miao ja muut.
Romaanin päähenkilö, runoilija nimeltä Abu-t-Tayyib al-Mutanabbi , sattumalta ja suurelta osin vahingossa läpäisee farrin löytämisen rituaalin vuoristoluolasta, joka on tarkoitettu vain Kabir-valtion shaaheille. Siten al-Mutannabi, jolla ei ole mitään tekemistä hallitsevan dynastian kanssa, miehittää shaahin valtaistuimen (ottaen valtaistuimen nimen Kay-Bahram). Hän epäilee joutuneensa jonkin oudon juonittelun ansoihin, koska hän ei usko kaikkien Kabirin asukkaiden, myös korkea-arvoisten, vilpittömään palvontaan muukalaista.
Abu-t-Tayib tuo kaksi taivasilmäistä ihmistä lähemmäksi häntä - pappi-khirbed Gurginin, joka tapasi hänet, joka oli löytänyt farrin, tuon luolan läheltä, ja nuoren rosvo Hudaibegin, lempinimeltään Dev. Hänen läheisten joukossa on entinen valtaistuimen haastaja Surishar, johon runoilija ei luota ilmeisistä syistä, mutta, kuten käy ilmi, täysin turhaan - nuori shah-zade ei ole taivasilmäinen ja on vilpittömästi omistautunut Kay-Bahramiin. Khirbadi-pappitar Nahid, jonka hän tapasi samoissa olosuhteissa kuin Gurginin kanssa, vastaan vieraan nousemista valtaistuimelle, on ehkä ainoa koko Kabirissa.
Jonkin ajan kuluttua al-Mutannabi alkaa olla kyllästynyt ajattelemattomaan itsensä palvomiseen, mikä itse asiassa on seurausta Farrin henkisestä paineesta ympärillään oleviin ihmisiin. Osoittautuu, että taivassilmäiset muuttuvat farria vastaan toimiessaan hirviöiksi, deeveiksi. Runoilija ei halua olla se, mitä Farr-la-Kabir, kultainen Oinas, tekee hänestä, hän haluaa olla oma itsensä, mutta tästä lähtien sitä ei hänelle anneta.
Itsensä etsiminen johtaa al-Mutannabin Mazanderanin maahan , jota on pitkään pidetty deevien asuinpaikkana. Osoittautuu, että devat - kauheat karvaiset puoli -ihmiset, puoliksi pedot - eivät ole pahoja, vaikka he ovat enimmäkseen tyhmiä, ja heidän kanssaan on täysin mahdollista olla ystäviä. Kävi myös ilmi, että devaksi muuttuminen on melko yleinen kohtalo niille "poikkeuksellisille" ihmisille, jotka eivät anna periksi farrin toimintaan (mukaan lukien papit). Kaikkein kauheinta on, että deevien maassa runoilija ei saa haluttua vapautta farrilta, päinvastoin, devaat , vaikka he ovatkin taivasilmäisiä, rakastavat ja kunnioittavat häntä yhtä hartaasti kuin tavalliset shaahin asukkaat. - koska farr vaikuttaa deeviin päinvastoin - vähitellen palauttaa ja parantaa heidän mieltään. Deevien joukossa on Nahid, se Khirbadi, joka vihasi muukalaista - ja nyt hän, kuten kaikki hirviöt, rakastaa häntä vilpittömästi, koska hän on Shah.
Näin al-Mutannabi joutuu deevien kunniavangin asemaan .
Poistuttuaan deevien maasta traagisissa olosuhteissa al-Mutannabi haastaa farrin ja lopulta voittaa. Palattuaan Kabiriin hän kuitenkin huomaa, että voimakas Shah Kay-Bahram, itse al-Mutannabi, on haudattu ylelliseen hautaan, eikä osavaltion historia vastaa ollenkaan hänen muistojaan. Erityisesti kaikki tietävät, että "myöhäinen shah" oli "suurin runoilija", mutta yhtäkään syöttiä hänen runoistaan ei ole säilynyt.
Siten al-Mutannabin tahto vastustaa jälleen lyötyä farria ...
| Henry Lyon Oldien teoksia | |
|---|---|
| Nälkäisten silmien kuilu : |
|
| Kabir-sykli: | |
| Akhaian kierto: | |
| Hookkausjakso: |
|
| Kierros "Fantasia": |
|
| Avaruussykli: | ekumeeni Nukkenäyttelijä kotelo nukke mestari Urbi et Orbi eli Kaupunkiin ja maailmaan Ekumenen lapsi Ocumenen kuningatar Ekumenen maanpako Savages Oikoumene suden pentu Susi Johtaja raju pako Ocumenen terät Ghosts of the Ocumene Ekumenen enkelit Tuhlaajapoika eli ekumeeni: kaksikymmentä vuotta myöhemmin Renegade Pakolainen Tuulen poika |
| Muita töitä: |
|