Tekijänoikeus Saksassa

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 5. toukokuuta 2016 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 9 muokkausta .
Saksan liittotasavallan tekijänoikeuslaki
Gesetz über Urheberrecht und verwandte Schutzrechte
Näytä oikeusala Saksassa [d]
Osavaltio
Voimaantulo 12. maaliskuuta 2003

Saksan tekijänoikeus  on oikeus suojata tekijän teosta Saksassa .

Suojausvaatimukset

Saksassa on erilaisia ​​standardeja yhtäältä taideteosten ja toisaalta muun tyyppisten teosten, erityisesti kuvataiteen , suojaamiseksi .

Tekijänoikeuksien siirto

Tekijänoikeus nähdään Saksassa yhdeksi yleisen henkilökohtaisen oikeuden osaksi, ja siksi se on luovuttamaton. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Saksassa ei ole yritysten tekijänoikeuksia . Tekijänoikeuksia ei voi siirtää, paitsi perintöoikeus ("perintö").

Lisenssit

Rekisteröimättömän tekijänoikeuslisenssin ollessa olemassa tekijällä on oikeus suojata teosta. Työsopimukset tulkitaan usein siten, että työnantajalle myönnetään yksinoikeus teoksiin, jotka työntekijä on luonut osana työvelvollisuuttaan. Tietokoneohjelmistojen osalta tekijänoikeuslaissa säädetään nimenomaisesti, että kaikki taloudelliset käyttöoikeudet "kuuluvat" työnantajalle.

Tekijänoikeuden voimassaoloaika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämä oli EU:n jäsenvaltioiden pisin kausi ; vuoteen 1965 asti tämä ajanjakso oli - kirjailijan elämä plus 80 vuotta.

Historia

Historioitsija Höffnerin mukaan tekijänoikeuksien käyttöönotto Isossa-Britanniassa ja myöhemmin Ranskassa vuonna 1710 esti taloudellista kehitystä yli vuosisadan. Tänä aikana Saksa menestyi tekijänoikeuslakien puutteen vuoksi. Saksa oli tuohon aikaan maatalousmaa. Preussi otti tekijänoikeuslain käyttöön melko myöhään vuonna 1837 , mutta silloinkin tekijöiden ja kustantajien oli yksinkertaisesti mentävä toiseen Saksan osavaltioon kiertääkseen lakia. Tämän seurauksena Saksassa levitettiin massiivisesti kirjoja, jotka johtavat tietoon, teollisuuden perusta luotiin.

Modernin tekijänoikeuden perusteet Saksassa

Tällä hetkellä teoksen tekijällä on Saksassa tekijänoikeussuoja tekijänoikeuslain §§ 7, 1, 2 mukaisesti. Kaikki tekijöiden teokset ovat vastaavasti tekijänoikeudella suojattuja . Jos teoksella on useita tekijöitä, jokaisen tekijän lupa vaaditaan teoksen julkaisemiseen, hyödyntämiseen tai muokkaamiseen. Tekijällä tulisi olla oikeus kieltää teoksesta kaikenlainen vääränlainen esittäminen, joka vaarantaisi hänen teokseen liittyvät oikeutetut henkiset tai henkilökohtaiset tekijänoikeudelliset intressinsä.

Tekijän teoksen käännökset ja muut mukautukset on suojattava, jotta teoksen tekijänoikeus varmistetaan. Suojaamattoman musiikkiteoksen sovitusta ei tule suojata itsenäisenä teoksena.

Viralliset lait, määräykset, asetukset ja ilmoitukset eivät ole tekijänoikeussuojan alaisia. Sama koskee muita virallisia teoksia, jotka on julkaistu julkiseksi tiedoksi.

Jos tekijä ei itse halua käyttää teoksiaan, voit myöntää käyttöoikeudet toiselle henkilölle. Lain 29 §:n mukaan tekijänoikeutta ei saa siirtää toiselle tekijän eläessä.

Tekijöiden ja lähioikeuksien haltijoiden oikeuksien suojelemiseksi Saksassa voidaan perustaa tekijänoikeussuojayhdistyksiä, jotka hallinnoivat heidän oikeuksiaan tekijöiden pyynnöstä, jos näiden oikeuksien kohteet ovat Saksan tai muun EU:n jäsenvaltion kansalaisia, ja jos muu tehokas oikeuksien ja vaateiden hallinta ei ole mahdollista.

Käyttöoikeus voidaan myöntää "ei-yksinoikeutena" tai "yksinoikeutena". Se voidaan antaa tila- ja aikarajoituksin; sisältöön liittyvät oikeudet jne.

Ei-yksinoikeudellinen käyttöoikeus

Ei-yksinoikeudellinen käyttöoikeus antaa oikeudenhaltijalle oikeuden käyttää teosta vain sopimusehtojen suorittajana ja ilman mahdollisuutta kolmansien käyttöön, ks. lain 31 §.

Tekijän teoksen tulee olla saatavilla kopioituna tutkinnan, oikeudenkäynnin tai tuomioistuimen käsittelyä varten. Samalla tuomioistuimet, välitystuomioistuimet ja muut oikeus- ja turvallisuusviranomaiset voivat kopioida muotokuvia. Tällaisten teosten levitys ja julkinen esittäminen on sallittua samoin edellytyksin kuin niiden jäljentäminen.

Yksinomainen käyttöoikeus

Yksinomainen käyttöoikeus antaa tekijänoikeuden haltijalle oikeuden käyttää teosta yksinomaan sopimusehtojen mukaisesti, eikä sitä voida antaa kenellekään muulle.

Saksassa vuonna 2008 voimaan tullut uusi tekijänoikeuslain versio asettaa rajoituksia tietokonetietojen kopioinnille ja lataamiselle ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja lisää tietokone- ja tulostinvalmistajien taloudellista taakkaa. Lakimuutokset koskevat oikeutta tehdä sähköisiä ja paperikopioita yksityisellä puolella. Käsite "käyttö yksityisellä alueella" sisältää kopioiden luomisen jaettavaksi kapealle ihmisryhmälle, perheenjäsenille, tiedostojen muuntamisen muihin muotoihin, varmuuskopioiden tekemisen ohjelmistolevyistä. Tämäntyyppiset kopiointi on sallittu uusin rajoituksin. Lain uusi versio kieltää CD- ja DVD-levyjen kopioimisen, jos niihin on asennettu erityinen suojausohjelma. Jakelijan laittomasti lataamien tai kopioimien tietojen kopioiminen tuli laittomaksi. Tämä kielto koskee myös tiedostonjakojärjestelmien käyttäjiä.

Tekijänoikeuden haltija on tekijä

Tekijänoikeuslain 7 §:n mukaan teoksen tekijä on tekijä. Kirjoittaja voi olla vain luonnollinen henkilö.

Tekijänoikeuden siirrettävyys

Tekijänoikeuslain 28 §:n 2 momentissa säädetään, että tekijä voi siirtää tekijänoikeutta testamenttimääräyksellä.

Käyttöoikeudet

Teoksen tekijällä on yksinoikeus käyttää teosta.

Perintö

Saksan tekijänoikeus voidaan periä . Tekijänoikeuden perinnön suorittaa tekijä testamenttimääräyksellä. Tekijänoikeus voidaan myös testamenttimääräystä tehtäessä siirtyä perillisille tai perillisperillisille osana omaisuuden jakoa. Tekijänoikeuksia ei voi kääntää.

Kirjallisuus

  • Hans-Peter Hillig (Hrsg.): Urheber- und Verlagsrecht. 12. Auflage. Beck im dtv, München 2008, ISBN 978-3-406-58114-4 .
  • Hans-Peter Hillig (Hrsg.): Europäisches und Internationales Urheberrecht. CH Beck, München 2006, ISBN 978-3-406-54310-4 .
  • Marcel Schulze (Hrsg.): Rechtsprechung zum Urheberrecht. 51. Auflage. CH Beck, München 2006, ISBN 978-3-406-42677-3 (Nicht mehr fortgeführte Loseblattsammlung).
  • Artur-Axel Wandtke (Hrsg.): Rechtsprechung zum Urheberrecht. 1. Auflage. De Gruyter, Berlin ua 2011, ISBN 978-3-11-026606-1 (Kurzkommentierungen von noin 100 BGH-Entscheidungen).
  • Achim Forster: Urheberrecht. Eine Einführung in die rechtlichen Grundlagen Creativer Tätigkeit. 1. Auflage. University of Bamberg Press, Bamberg 2014, ISBN 978-3-86309-241-2 (Volltext).
  • Ulrich Loewenheim (Hrsg.): Handbuch des Urheberrechts. 2. Auflage. CH Beck, München 2003, ISBN 978-3-406-58518-0 .
  • Peter Lutz: Grundriss des Urheberrechts. CF Müller, Heidelberg 2009.
  • Manfred Rehbinder: Urheberrecht. 15. Auflage. CH-Beck Verlag, München 2008, ISBN 978-3-40657054-4 .
  • Haimo Schack: Urheber- und Urhebervertragsrecht. 5. Auflage. Verlag Mohr Siebeck, Tübingen 2010, ISBN 978-3-16150321-4 .
  • Artur-Axel Wandtke (Hrsg.): Urheberrecht. 2. Auflage. De Gruyter, Berliini 2010, ISBN 978-3-11-025104-3 .
  • Thomas Dreier, Gernot Schulze (Hrsg.): Urheberrechtsgesetz, Urheberrechtswahrnehmungsgesetz, Kunsturhebergesetz, kommentit. 3. Auflage. CH Beck, München 2008, ISBN 3-406-57758-X .
  • Friedrich Karl Fromm, Wilhelm Nordemann, Axel Nordemann, Jan Bernd Nordemann 10. Auflage. Kohlhammer, Stuttgart 2008, ISBN 3-170-19771-1 .
  • Gerhard Schricker / Ulrich Loewenheim (Hrsg.): Urheberrecht. 4. Auflage. CH Beck, München 2010, ISBN 978-3-406-59033-7 .
  • Artur-Axel Wandtke, Winfried Bullinger: Praxiskommentar zum Urheberrecht: UrhR. 3. Auflage. CH Beck, München 2008, ISBN 3-406-56666-9 .
  • Artur-Axel Wandtke, Winfried Bullinger ja Marcus von Welser (Hrsg.): Fallsammlung zum Urheber- und Medienrecht. CH Beck, 2009 2009, ISBN 978-3-406-59035-1 .
  • Eva-Irina von Gamm: Die Problematik der Gestaltungshöhe im deutschen Urheberrecht unter besonderer Berücksichtigung europarechtlicher Vorgaben und den Überschneidungen mit deutschen Geschmacksmuster-, Wettbewerbs- und Kennzeich. Nomos, Baden-Baden 2004, ISBN 3-8329-0577-4 .
  • Jochen Haller: Urheberrechtsschutz in der Musikindustrie. Eine okonomische Analysis. Eul, Koln 2005, ISBN 3-89936-352-3 .
  • Ulrich Loewenheim: Urheberrecht im Informationszeitalter. Julkaisussa: Festschrift für Wilhelm Nordemann zum 70. Geburtstag am 8. tammikuuta 2004. CH Beck, München 2004, ISBN 3-406-51683-1 .
  • Gewerblicher Rechtsschutz und Urheberrecht (GRUR), früher Zeitschrift für gewerblichen Rechtsschutz, 1891 ff.
  • Archiv für Urheber- und Medienrecht (UFITA), früher Archiv für Urheber-, Film- und Theaterrecht, 1928 ff.
  • Geistiges Eigentum, später Copyright, 1935-1940.
  • Zeitschrift für Urheber- und Medienrecht (ZUM), früher Film und Recht, 1957 ff.

Linkit