Nikolai Osipovich Adelson | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Ratsuväen kenraali Nikolai Osipovich Adelson | ||||||
Syntymäaika | 30. elokuuta 1829 | |||||
Syntymäpaikka | Pietari | |||||
Kuolinpäivämäärä | 25. helmikuuta 1901 (71-vuotiaana) | |||||
Kuoleman paikka | Pietari | |||||
Liittyminen | Venäjän valtakunta | |||||
Armeijan tyyppi | jalkaväki | |||||
Palvelusvuodet | 1849-1901 | |||||
Sijoitus | Ratsuväen kenraali | |||||
Taistelut/sodat | Krimin sota | |||||
Palkinnot ja palkinnot |
![]()
|
Nikolai Osipovich Adelson ( 30. elokuuta 1829 , Pietari , Venäjän valtakunta - 25. helmikuuta 1901 , Pietari , Venäjän valtakunta ) - ratsuväen kenraali (1900), Pietarin komentaja.
Pietarin maakunnan aatelismies ; Hän sai korkea-asteen koulutuksensa Pietarin ja Dorpatin yliopistoissa. Isä - luultavasti Osip (Joseph) Isaakovich Adelson (1800 -?) - lääkäri, valtioneuvoston jäsen, äiti - Julia ur. Meyer. 2 lasta: upseeri Peter. [yksi]
Hän aloitti asepalveluksensa 4. lokakuuta 1849 astuttuaan Hänen Majesteettinsa Ulanskin henkivartiosrykmenttiin .
1. marraskuuta 1851 ylennettiin kornetiksi samassa rykmentissä. 29.3.1856 - 17.11.1856 - adjutantti konsolidoidun vartijajoukon komentajan alaisuudessa. 17.4.1858 alkaen - luutnantti.
Vuodesta 1859 hän aloitti henkilöstöpalveluksensa, jota hän suoritti noin 15 vuotta, ollessaan 29.3.1859 - 10.3.1864 2. kaartin ratsuväedivisioonan päämajan vanhempi adjutantti ja 10.3.1864 - 8. /11/1874 - Kaartin ja Pietarin sotilaspiirin joukkojen päämajan sihteeri. 25.4.1861 alkaen - päämajakapteeni, 20.8.1862 alkaen - kapteeni, 12.5.1867 eversti.
8.11.1874 nimitetty ja. Pietarin toisen komentajan d., ja 30.8.1875 hänet ylennettiin Manifestin perusteella kenraalimajuriksi virkaan 1.1.1878 alkaen hyväksynnällä samassa virassa.
Hän osoitti erityistä aktiivisuutta vuosina 1877-78, jolloin hänen täytyi evakuoida sairaita ja haavoittuneita ja sijoittaa heidät sairaaloihin.
Vuonna 1879 hänet kirjoitettiin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa seurakuntaan kenraalimajurina.
Vuonna 1882 - ja. d. Pietarin komentaja, johon hänet hyväksyttiin 6 vuoden jälkeen, ylennettynä kenraaliluutnantiksi 30.8.1888. 12 vuoden jälkeen, pysyessään samassa asemassa, hänet ylennettiin ratsuväen kenraaliksi.
Lähes 50 vuoden palveluksestaan upseeririveissä hänelle myönnettiin kaikki korkeimman asteen ritarikunnat Pyhän ritarikuntaan asti. Aleksanteri Nevski mukaan lukien. Lisäksi hänellä oli 25 ulkomaista korkeimman asteen ritarikuntaa.