Aderkas

Aderkas

Aderkasin vaakuna
Vaakunan kuvaus: katso teksti
Provinssit, joissa suku esiteltiin Liivi, Viro, Pietari, Novgorod, Kursk, Voronezh
Osa sukututkimuskirjaa 6
Kansalaisuus
Kiinteistöt Kurbis-Bisterwolde, Sussikas-Metak, Peydehof, Talik, Koik, Rozenhof (Liflyandin maakunta); Sallaeggi, Takfer-Vidruk, Pennyeggi (Viron maakunta); Zaostrovye (Pietarin maakunta); Leshino (Novgorodin maakunta); Uteshevo (kurskin huulet).

Aderkas ( saksaksi  von Aderkas ) on Ostsee-aatelisto , jolla on samanniminen vaakuna .

Suvun ensimmäinen edustaja vuonna 1277 on Riian arkkipiispan Liivinmaan vasalli ritari Johannes de Adrikas .

Oletetaan, että sukunimi tulee Lemsalin linnan läheisyydessä sijaitsevan läänin Adrikasin nimestä . Täällä vuonna 1357 Johann von Aderkas sai Kadferin lääninvallan . Vuonna 1491 Arnt von Aderkas osti Bisterwolden kartanon, jonka maat olivat suvun hallussa vuoden 1920 takavarikointiin asti.

Vuodesta 1441 lähtien perhe omisti kartanoita myös Virossa . Näistä Sallaeggin ja Pennyeggin omaisuudet myönsi Fabian von Aderkasille Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf uskollisen palveluksen vuoksi.

Vuodesta 1725 vuoteen 1919 Aderkat omistivat Peydehofin kartanon Ezelin saarella , jossa perheen edustajat olivat kahden kirkon luottamusmiehiä ja korkeita hallinnollisia tehtäviä.

Perheen edustajat palvelivat Tanskan, Ruotsin, Puolan, Preussin ja Venäjän kruunuja.

Merkittäviä suvun jäseniä

Vaakuna

Kultaisella kentällä musta haukka nousee lentoon.

Harjassa on kolme mustaa strutsin höyhentä. Musta kullalla vuorattu arvomerkki.

Muinainen vaakuna (ennen 1500-lukua): Kultaisella kentällä sininen kalju, jonka päälle on asetettu musta, istuva, käännetty kotka. Harja: kolme strutsin höyhentä: sininen, musta ja kulta. Nimi on musta kullan kanssa.

1900-luvulle asti vaakunaa kuvattiin kotkaksi tai petolintuksi (haukka, leija).

Kirjallisuus