Amory | |
---|---|
fr. Amaury de Valenciennes | |
Valenciennesin markkreivi | |
964-973 _ _ | |
Edeltäjä | Gottfried I |
Seuraaja | Garnier |
Syntymä |
10. vuosisadalla tai 930 [1] |
Kuolema |
973 |
Suku | Talo Rainier |
Isä | Rainier II (?) |
puoliso | Judith de Cambrai [d] |
Lapset | Guillaume de Montfort [1] [2] |
Suhtautuminen uskontoon | katolisuus |
Amaury ( fr. Amaury de Valenciennes ; k. 973 ) - Valenciennesin markkreivi vuosina 964-973 .
Amauryn alkuperää ei ole raportoitu ensisijaisissa lähteissä, mutta on teoria, jonka mukaan Amaury oli Hainaut'n kreivi Rainier II :n poika [3] .
Vuonna 958 keisari Otto I syrjäytti Hainaut'n kreivi Rainier III :n kapinasta häntä vastaan. Keisari antoi Hainaut'n Ala-Lorrainen herttua Gottfried I :lle. Rainier III:n, Rainier IV: n ja Lambertin pojat pakenivat Länsi-Frankin valtakuntaan (Ranska), missä he saivat suojaa kuninkaallisesta hovista. Gottfriedin kuoleman jälkeen vuonna 964 Hainaut jaettiin kahteen osaan - Monsin kreivikuntaan ja Valenciennesin markkraiviaan.
Valenciennes sai Amauryn, joka taisteli markgraviaatin säilyttämisestä Rainier III:n poikia Lambert I :tä ja Rainier IV :tä vastaan . Hänen kuolemansa jälkeen Valenciennes luovutettiin Garnierille , kun taas Mons annettiin jälkimmäisen veljelle Renaultille .
Vuonna 1041 kirjoitetun "Cambrain piispojen historian" mukaan Amaury oli naimisissa Cambrain kreivin Isaacin tyttären kanssa , mutta hänen oli pakko erota hänestä läheisen suhteen vuoksi [4] .
Lähteet eivät mainitse Amauryn lapsia, mutta onomastisiin tietoihin perustuva hypoteesi , jonka mukaan Amauryn poika oli Guillaume de Montfort , Montfort-l'Amauryn talon perustaja [3] [4] .
Amaury (Valenciennesin kreivi) - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Sukututkimus ja nekropolis |
---|