Oshin arkkihiippakunta | |
---|---|
lat. Archidioecesis Auxitana (-Condomiensis-Lectoriensis-Lomberiensis) fr. Arkkidiipaskunta d'Auch | |
| |
Maa | Ranska |
Metropoli | Toulouse |
riitti | latinalainen riitti |
Perustamispäivämäärä | 6. vuosisadalla |
Ohjaus | |
Pääkaupunki | Osh |
katedraali | Notre Dame de Oche |
Hierarkki | Maurice Marcel Garde |
Tilastot | |
seurakunnat | 26 |
Neliö | 6 261 km² |
Väestö | 173 700 |
Seurakunnan jäsenten lukumäärä | 154 000 |
Seurakunnan jäsenten osuus | 88,7 % |
catholique-auch.cef.fr | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Auchin arkkihiippakunta ( latinaksi Archidioecesis Auxitana (-Condomiensis- Lectoriensis - Lomberiensis) , ranskalainen Archidiocèse d'Auch ) on arkkipiippakunta roomalaiskatolisen kirkon Toulousen arkkipiippakunnan alueella Ranskassa . Hiippakuntaa hallinnoi tällä hetkellä arkkipiispa Maurice Marcel Garde . Kunniapiispat - Maurice Lucien Frechard.
Hiippakunnan papistoon kuuluu 99 pappia (97 hiippakunta- ja 2 luostaripappia ) , 7 diakonia , 6 munkkia, 176 nunnaa.
Hiippakunnan osoite: BP 82, 13 Rue du Docteur-Samalens, 32002 Auch CEDEX 9, Ranska.
Hiippakunnan toimivaltaan kuuluu 26 seurakuntaa Gersin departementissa .
Arkkipiispan tuoli sijaitsee Oshin kaupungissa Notre Dame de Ochen kirkossa.
Hiippakunnan alueella on viisi kirkkoa, joilla oli aikoinaan hiippakuntien katedraalien asema: Siunatun Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko Lescarissa , pyhät Gervasiuksen ja Protasiuksen Lecturessa, Saint Lupercus Eozissa, Pyhä Pietari Condonissa ja Pyhä Maria Lombessa.
Osh-osasto perustettiin kirkon historian alkuvaiheessa. Ensimmäiset kirjalliset todisteet hiippakunnasta löytyvät Agden kirkolliskokouksen (506) asiakirjoista , joissa mainitaan Oshin piispan Nicetiuksen nimi.
10. vuosisadan toisella puoliskolla Airardista tuli ensimmäinen katedraalin piispa, joka sai arkkipiispan arvonimen, samalla kun Oshin hiippakunta nostettiin arkkipiippakunnan metropoliksi. Tämä tapahtui samanaikaisesti Eozin arkkipiippakunnan lakkauttamisen kanssa, jonka alue sisällytettiin Oshin arkkipiippakuntaan. Oshin metropoliin kuuluivat Akkan (Daksan) ja Eran hiippakunnat, jotka myöhemmin yhdistettiin yhdeksi Eran ja Daxin hiippakunnaksi. Metropolin rakenteeseen kuuluivat eri aikoina myös Lektourin, Couzeronin, Oloronin, Lescarin ja Bayonnen hiippakunnat (myöhemmin yhdistettiin yhdeksi Bayonnen hiippakunnaksi), Bazan (myöhemmin sisällytettiin Bordeaux'n metropoliin ), Commengen (liittyi myöhemmin hiippakuntaan) Toulousen metropoli ), Tarba.
Paavi Pius VII : n bullan Qui Christi Domini 29. marraskuuta 1801 tekemän konkordaatin 1801 jälkeen Auchin arkkihiippakunta lakkautettiin ja sen alueesta tuli osa Agenin hiippakuntaa.
Kesäkuussa 1817 Pyhän istuimen ja Ranskan hallituksen välillä solmittiin uusi konkordaatti , jonka jälkeen 27. heinäkuuta saman paavin bulla Commissa divinitus ennallistettiin Auchin metropoli. Koska parlamentti ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta Pariisissa, kaikki pysyi entisellään.
6. lokakuuta 1822 Auchin arkkihiippakunta vihdoin palautettiin paavi Pius VII :n bulla Paternae caritatis sen alkuperäiselle alueelle, poistettiin Agenin hiippakunnasta ja laajennettiin lakkautettujen Condonin, Lektourin hiippakuntien alueiden kustannuksella. , Lombe. Oshin metropoliin kuuluivat Eran, Tarbesin ja Bayonnen hiippakunnat, joista määrättiin vuoden 1817 konkordaatissa.
29. kesäkuuta 1908 konsistorian pyhän kongregaation Romanos Pontificesin asetuksella Oshin arkkipiispat annettiin Condonin, Lekturin ja Lomben piispojen arvonimiksi, jotka ovat lakkautettuja pyhäkköjä, joiden maista tuli osa arkkipiippakuntaa.
8. joulukuuta 2002 Oshin arkkihiippakunta menetti metropoliasemansa ja siitä tuli osa Toulousen Metropolian kirkollista maakuntaa .
Vuoden 2006 lopussa hiippakunnan alueella asuvista 173 700 ihmisestä 154 000 oli katolilaisia, mikä vastaa 88,7 % hiippakunnan koko väestöstä.
vuosi | väestö | papit | pysyviä diakoneja | munkit | seurakunnat | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
katoliset | Kaikki yhteensä | % | Kaikki yhteensä | maallinen papisto | musta papisto | Katolisten lukumäärä pappia kohden |
miehet | naiset | |||
1948 | 189.350 | 191,455 | 98.9 | 338 | 322 | 16 | 560 | 16 | 200 | 507 | |
1959 | 180.000 | 185.111 | 97.2 | 290 | 274 | 16 | 620 | kymmenen | 370 | 507 | |
1970 | 180.000 | 181,577 | 99.1 | 214 | 206 | kahdeksan | 841 | yksi | kahdeksantoista | 350 | 507 |
1980 | 170.400 | 177.600 | 95.9 | 171 | 166 | 5 | 996 | 12 | 507 | ||
1990 | 173.000 | 181.100 | 95.5 | 143 | 139 | neljä | 1.209 | 3 | yksitoista | 235 | 507 |
1999 | 153.000 | 174.000 | 87.9 | 115 | 110 | 5 | 1.330 | 5 | 19 | 212 | 507 |
2000 | 153.000 | 174,421 | 87.7 | 114 | 109 | 5 | 1.342 | 5 | neljätoista | 206 | 507 |
2001 | 152.500 | 172,335 | 88.5 | 114 | 110 | neljä | 1.337 | 5 | 9 | 196 | 507 |
2002 | 152.500 | 172,335 | 88.5 | 110 | 107 | 3 | 1,386 | 7 | 7 | 187 | 26 |
2003 | 152.500 | 172,335 | 88.5 | 107 | 106 | yksi | 1.425 | 7 | 5 | 182 | 26 |
2004 | 152.500 | 172,335 | 88.5 | 104 | 103 | yksi | 1,466 | 7 | 5 | 175 | 26 |
2006 | 154.000 | 173.700 | 88.7 | 99 | 97 | 2 | 1,555 | 7 | 6 | 176 | 26 |