| Strasbourgin arkkihiippakunta | |
|---|---|
| lat. Archidioecesis Argentoratensis (tai Argentinensis) fr. Strasbourgin arkkipiippakunta | |
| Notre Dame de Strasbourgin katedraali | |
| Maa | Ranska |
| Metropoli | kuuliaisuus Pyhälle istuimelle |
| riitti | latinalainen riitti |
| Perustamispäivämäärä | 4. vuosisadalla |
| Ohjaus | |
| Pääkaupunki | Strasbourg |
| katedraali | Notre Dame de Strasbourg |
| Hierarkki | Luc Ravel |
| Tilastot | |
| seurakunnat | 767 |
| Neliö | 8280 km² |
| Väestö | 1 843 000 |
| Seurakunnan jäsenten lukumäärä | 1 380 000 |
| Seurakunnan jäsenten osuus | 74,9 % |
| diocese-alsace.fr | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Strasbourgin arkkihiippakunta ( latinaksi Archidioecesis Argentoratensis o Argentinensis , ranskaksi Archidiocèse de Strasbourg ) on roomalaiskatolisen kirkon arkkipiippukunta Ranskassa , osa idän kirkollista aluetta Ranskassa ja suoraan Pyhän istuimen alainen . Hiippakuntaa hallinnoi tällä hetkellä arkkipiispa Luc Ravel. Apupiispat - Christian Georges Nicolas Kratz, Vincent Dolmen. Piispa emeritus - Jean-Pierre Grayet.
Hiippakunnan papistoon kuuluu 722 pappia (517 hiippakunta- ja 205 luostaripappia ) , 80 vakinaista diakonia , 341 munkkia, 1257 nunnaa.
Hiippakunnan osoite: 16 rue Brulee, F-67081 Strasbourg CEDEX, Ranska.
Hiippakunnan toimivaltaan kuuluu 767 seurakuntaa Bas- Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissa , mukaan lukien siis koko Alsacen alue .
Arkkipiispan tuoli sijaitsee Strasbourgin kaupungissa Notre Dame de Strasbourgin kirkossa.
Strasbourgin järvi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 343 . Samaan aikaan mainitaan piispa Amand, ensimmäinen, joka tunnetaan nimellä piispat, jotka miehittivät tuomiokirkon. 5. vuosisadalla kaupunki tuhoutui pakanallisen Alemannin hyökkäyksen seurauksena . 500-luvulta lähtien , kun tämä alue liitettiin Austrasian valtakuntaan Merovingien ja sitten Karolingien hallinnassa , kristinusko levisi alueella suurelta osin kahden pyhän piispan, Arbogastin ja Firenzen (Firenzen) työn ansiosta. ja lähetystyöntekijöitä Irlannista, joiden joukossa muistetaan Saint Gallusta ja Saint Columbania.
800 - luvulla Strasbourgin hiippakunta liittyi Mainzin kirkolliseen maakuntaan ja pysyi siellä Ranskan vallankumoukseen asti . Vuonna 962 Elsassista tuli osa Pyhää Rooman valtakuntaa .
Koko piispakunnan alue oli keisarien hallinnassa 1200-luvulta vuoteen 1803 lukuun ottamatta Strasbourgia, joka oli vapaakaupungin asemassa vuodesta 1262 lähtien.
1500 -luvulla uskonpuhdistuksen aikana Alsacen ja Strasbourgin protestanttien ja katolilaisten välillä käytiin kiivaita kiistoja . Tästä syystä piispanistuin oli jonkin aikaa tyhjillään. Molemmat osapuolet yrittivät asettaa oman ehdokkaansa. Tässä taistelussa katolinen ehdokas voitti, koska Strasbourgissa ja itse Elsassissa katolilaiset olivat enemmistönä, mutta protestantit säilyttivät katedraalin. Vasta vuonna 1681 Strasbourgin katedraali palautettiin katolilaisille.
Vestfalenin rauhassa vuonna 1648 suurin osa Elsassista tuli osaksi Ranskaa. Vuonna 1697 tehdyn Ryswickin sopimuksen mukaisesti Pyhä Rooman valtakunta tunnusti näiden maiden liittämisen Ranskaan. Imperiumiin jäivät vain Reinin itäpuolella sijaitsevan hiippakunnan maat ja niistä tuli vuonna 1803 osa Badenin suurherttuakuntaa .
Vuoden 1801 konkordaatin jälkeen 29. marraskuuta 1801 päivätyllä bullalla Qui Christi Domini Strasbourgin hiippakunta liittyi Besançonin kirkolliseen maakuntaan .
14. kesäkuuta 1874 Strasbourgin hiippakunta asetettiin konsistoriaalisen seurakunnan asetuksella Rem in ecclesiastica suoraan Pyhän istuimen alaisuuteen . Ja saman vuoden heinäkuun 10. päivänä se sisälsi alueita, jotka aiemmin kuuluivat Saint-Dieun hiippakunnalle.
1. kesäkuuta 1988 paavi Johannes Paavali II nosti Strasbourgin hiippakunnan arkkipiippakunnan arvoon ilman metropolin asemaa. Arkkipiispat täällä nimittää Ranskan tasavallan presidentti .
|
|
Vuoden 2014 lopussa hiippakunnan alueella asuvista 1 843 000 ihmisestä katolilaisia oli 1 380 000, mikä vastaa 74,9 % hiippakunnan koko väestöstä.
| vuosi | väestö | papit | pysyviä diakoneja | munkit | seurakunnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| katoliset | Kaikki yhteensä | % | Kaikki yhteensä | maallinen papisto | musta papisto | Katolisten lukumäärä pappia kohden |
miehet | naiset | |||
| 1950 | 893.899 | 1.216.490 | 73.5 | 1.325 | 1.155 | 170 | 674 | 300 | 1.200 | 725 | |
| 1970 | 1 100 000 | 1.412.385 | 77.9 | 1.205 | 1.205 | 912 | 767 | ||||
| 1980 | 1.170.000 | 1.543.000 | 75.8 | 1.427 | 993 | 434 | 819 | 625 | 3.616 | 773 | |
| 1990 | 1 290 000 | 1 620 000 | 79.6 | 1.167 | 848 | 319 | 1.105 | 23 | 461 | 2.649 | 767 |
| 1999 | 1.368.000 | 1.713.416 | 79.8 | 1.009 | 697 | 312 | 1,355 | 45 | 444 | 2.006 | 767 |
| 2000 | 1 300 000 | 1.708.025 | 76.1 | 995 | 682 | 313 | 1.306 | 45 | 453 | 1,970 | 767 |
| 2001 | 1 300 000 | 1.713.416 | 75.9 | 971 | 658 | 313 | 1.338 | 45 | 436 | 1,866 | 750 |
| 2002 | 1 300 000 | 1.713.416 | 75.9 | 957 | 644 | 313 | 1.358 | 45 | 417 | 1,793 | 767 |
| 2003 | 1 300 000 | 1.713.416 | 75.9 | 907 | 619 | 288 | 1.433 | viisikymmentä | 418 | 1,728 | 762 |
| 2004 | 1 350 000 | 1 800 000 | 75,0 | 920 | 649 | 271 | 1,467 | 51 | 367 | 1,686 | 767 |
| 2010 | 1 360 000 | 1 900 000 | 71.6 | 830 | 572 | 258 | 1,638 | 73 | 341 | 1.257 | 767 |
| 2014 | 1 380 000 | 1.843.000 | 74.9 | 722 | 517 | 205 | 1.911 | 80 | 282 | 1.050 | 767 |