| Trierin hiippakunta | |
|---|---|
| lat. Dioecesis Trevirensis saksa. Bistum Trier | |
| Hiippakunnan vaakuna | |
| Maa | Saksa |
| Metropoli | Koln |
| riitti | latinalainen riitti |
| Perustamispäivämäärä | 3. vuosisadalla |
| Ohjaus | |
| Pääkaupunki | Trier |
| katedraali | Pyhän Paavalin katedraali |
| Hierarkki | Stefan Ackermann |
| Tilastot | |
| seurakunnat | 926 |
| Neliö | 12 870 km² |
| Väestö | 2 468 000 |
| Seurakunnan jäsenten lukumäärä | 1 594 500 |
| Seurakunnan jäsenten osuus | 61,0 % |
| Kartta | |
| cms.bistum-trier.de | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Trierin hiippakunta ( lat. Dioecesis Trevirensis , saksaksi Bistum Trier ) on hiippakunta roomalaiskatolisen kirkon Kölnin arkkihiippakunnan metropolissa Saksassa . Hiippakuntaa hallinnoi tällä hetkellä piispa Stefan Ackermann . . Apuepiispat - Leo Schwarz, Robert Brahm, Jörg Michael Peters, Helmut Dieser.
Hiippakunnan papistoon kuuluu 1 053 pappia (730 hiippakunta- ja 323 luostaripappia ) , 167 diakonia , 559 munkkia, 1 785 nunnaa.
Hiippakunnan osoite: Hinter dem Dom 6, D-54290 Trier; Postfach 1340, D-54203 Trier, Bundesrepublik Deutschland.
Hiippakunnan toimivaltaan kuuluu 926 seurakuntaa Lounais-Saksassa: Koblenzin ja Trierin lakkautetuilla hallintoalueilla Rheinland-Pfalzissa ja koko Saarlandissa Saarpfalz-Kreisin piiriä lukuun ottamatta.
Kaikki seurakunnat ovat yhdistyneet 35 rouvakuntiin .
Piispan tuoli sijaitsee Trierin kaupungissa Pyhän Pietarin kirkossa.
Trierin tuoli modernissa Rheinland-Pfalzissa on Saksan vanhin. Trierin piispojen nimet ovat kirjallisissa lähteissä 3. vuosisadan puolivälistä .
Jo Merovingien hallituskaudella Trierin piispat nauttivat huomattavasta autonomiasta. Trierin pyhäkkö nostettiin arkkipiippakunnan metropoliksi 800-luvulla .
Trierin arkkipiispakunta oli tärkeä Pyhän Rooman valtakunnan kirkollinen ruhtinaskunta , jonka rajat kulkivat Mosel-jokea pitkin Trierin ja Koblenzin välillä. 1. toukokuuta 1196 Jeesuksen Kristuksen viitta laskettiin arkkipiippakunnan katedraalin alttarille legendan mukaan keisarinna Pyhän Helenan ihmeellisesti hankkimana . 1200 - luvulta lähtien Trierin piispat kantoivat Gallian ja Arlesin kuningaskunnan arkkikanslerin arvonimeä. Vuodesta 1356 lähtien Trierin arkkipiispasta tuli toiseksi arvostetuin Pyhän Rooman valtakunnan seitsemästä valitsijasta. Hänelle annettiin Mainzin arkkipiispan pyynnöstä erityinen etuoikeus ilmoittaa ensimmäisenä vaalien tulokset ja uuden keisarin nimi.
Keskiajalla arkkipiippakunnan alue laajeni, koska suurimmasta osasta Moselin laaksoa hankittiin ja lahjoitettiin maata. Kirkkoruhtinaskuntaan kuuluivat Koblenz ja Trier, Ehrenbreitsteinin linnoitus, Kokheim, Boppard ja eksklaavit Limburgin läänissä, Schonburgin herttuakunta, Eger, Montabor, Mayen, Daun, Wormsin ruhtinaskunta, osa Ladenburgin kaupunkia, ruhtinaskunta Prümin luostari.
Metzin, Tulan, Verdunin, Nancyn ja Saint-Dieun (nykyään Ranskassa) ja Giessenin piispakunnat Reinin oikealla rannalla (nykyisin Kölnin metropolissa) riippuivat Trierin metropolista.
Vuodesta 1786 lähtien arkkipiippakunnan roolin asteittainen heikkeneminen Pyhän Rooman valtakunnan poliittisessa elämässä alkoi. Vuonna 1795 Ranska miehitti arkkipiispan ja Reinin länsipuolella olevan kirkollisen ruhtinaskunnan alueen. 29. marraskuuta 1801 Trierin pappi menetti arkkipiippakunnan aseman. Vuonna 1803 lakkautettiin myös kirkollinen ruhtinaskunta, jonka maat Reinin oikealla rannalla liitettiin Nassaun ruhtinaskuntaan.
16. heinäkuuta 1821 Trierin hiippakunnasta tuli paavi Pius VII :n bullan De salute animarum mukaan osa Kölnin kirkollista maakuntaa, ja saman vuoden elokuun 16. päivänä se luovutti osan alueestaan uudelle Limburgin hiippakunnalle .
Vuonna 1844 , kun Jeesuksen Kristuksen viitta poistettiin , Johannes von Ronge järjesti skismaattisen ryhmän "saksalaiskatolisia". Syynä tähän entisen katolisen papin käytökseen oli erimielisyys piispa Wilhelm Arnoldin saarnaamisen kanssa, joka väitti mahdollisuutta parantua pyhäinjäännöksen kautta. Skismaatikot hylkäsivät selibaatin, ekskommunikaation harjoittamisen, anomukset ja suullisen syntien tunnustamisen. Aluksi heihin liittyi kaksisataa seurakuntaa eri puolilla Saksaa, mutta vuoteen 1911 mennessä heillä oli vain 2000 seuraajaa Sachsenissa. Heistä tuli myöhemmin osa vanhaa katolista liikettä .
Trierin piispat nauttivat etuoikeudesta koristella piispanvaakunan keittiöt kymmenellä tupsulla sivuilla, kuten arkkipiispoilla.
|
|
Vuoden 2010 lopussa hiippakunnan alueella asuvista 2 468 000 ihmisestä katolilaisia oli 1 504 500, mikä vastaa 61,0 % hiippakunnan koko väestöstä.
| vuosi | väestö | papit | pysyviä diakoneja | munkit | seurakunnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| katoliset | Kaikki yhteensä | % | Kaikki yhteensä | maallinen papisto | musta papisto | Katolisten lukumäärä pappia kohden |
miehet | naiset | |||
| 1950 | 1.527.000 | 2.005.000 | 76.2 | 1.258 | 365 | 1,623 | 940 | 1.230 | 6.010 | 909 | |
| 1969 | 1.850.977 | 2.601.648 | 71.1 | 1,382 | 558 | 1.940 | 954 | 1,094 | 5.420 | 873 | |
| 1980 | 1.930.293 | 2.313.490 | 83.4 | 1,081 | 619 | 1.700 | 1.135 | 39 | 1,035 | 3.476 | 978 |
| 1990 | 1.802.456 | 2.485.500 | 72.5 | 1,385 | 971 | 414 | 1.301 | 63 | 770 | 3.300 | 978 |
| 1999 | 1.659.905 | 2.368.000 | 70.1 | 1.255 | 862 | 393 | 1.322 | 22 | 649 | 2.558 | 969 |
| 2000 | 1.646.599 | 2.368.000 | 69.5 | 1.234 | 852 | 382 | 1.334 | 106 | 620 | 1.851 | 969 |
| 2001 | 1.633.383 | 2.368.000 | 69,0 | 1.204 | 842 | 362 | 1.356 | 117 | 639 | 2.392 | 965 |
| 2002 | 1.620.662 | 2 300 000 | 70.5 | 1.184 | 830 | 354 | 1,368 | 121 | 626 | 2.292 | 965 |
| 2003 | 1.609.251 | 2 300 000 | 70,0 | 1.103 | 752 | 351 | 1.458 | 140 | 624 | 2.262 | 965 |
| 2004 | 1.592.042 | 2 500 000 | 63.7 | 1,068 | 730 | 338 | 1,490 | 143 | 596 | 2.178 | 959 |
| 2010 | 1.504.500 | 2 468 000 | 61,0 | 1,053 | 730 | 323 | 1.428 | 167 | 559 | 1,785 | 926 |
Pyhän Pietarin katedraali (Trier)
| Katoliset hiippakunnat Saksassa _ | ||
|---|---|---|
| Bambergin maakunta | ||
| Berliinin maakunta | ||
| Hampurin maakunta | ||
| Kölnin maakunta | ||
| Münchenin ja Freisingin maakunta | ||
| Paderbornin maakunta | ||
| Freiburgin maakunta | ||
| Sotilaallinen ordinariaatti | Saksan sotilaallinen ordinariaatti | |
| Apostolinen eksarkaatti | Saksan ja Skandinavian apostolinen eksarkaatti | |