| Ahmedov Mubariz Majid ogly | |
|---|---|
| Əhmədov Mübariz Məcid oğlu | |
| Syntymäaika | 4. marraskuuta 1945 (77-vuotiaana) |
| Syntymäpaikka | Azerbaidžanin SSR , Kazakstanin alue, kanssa. 2 Shykhly |
| Kansalaisuus |
Neuvostoliitto Azerbaidžan |
| Ammatti | Kemia |
| Palkinnot ja palkinnot | |
Mubariz Mejid oglu Akhmedov (azerbaidžani Əhmədov Mubariz Məcid oğlu; 4. marraskuuta 1945, Azerbaidžanin tasavalta, Kazakstanin alue) on azerbaidžanilainen tiedemies, teknisten tieteiden tohtori, ANAS :n vastaava jäsen .
Mubariz Akhmedov syntyi 4. marraskuuta 1945 kylässä II Shykhly Kazakstanin alueella Azerbaidžanissa. Valmistunut Azerbaidžanin valtionyliopistosta epäorgaanisen kemian tutkinnolla. Vuonna 2001 hänet valittiin ANASin kirjeenvaihtajajäseneksi. Professori Mubariz Akhmedov työskentelee ANAS:n akateemikko M. F. Nagiyevin mukaan nimetyn kemiallisten ongelmien instituutin apulaisjohtajana ja johtaa myös instituutin laboratoriota "Kemia ja teknologia mineraaliaineiden saamiseksi".
Mubariz Akhmedovin pääasialliset työalueet ovat tieteellisten perusteiden ja tekniikoiden luominen malmin ja ei-metallisten mineraalien ja teollisuusjätteiden monimutkaiseen käsittelyyn. Hän kehitti ja perusti Filizchayn esiintymän sulfidipolymetallimalmien monimutkaisen käsittelyn teknologisen järjestelmän useissa versioissa. Niiden ehdottama teknologinen järjestelmä tarjoaa joidenkin makrokomponenttien (Fe, S, Cu, Zn, Pb) ohella arvokkaiden mikrokomponenttien (Ga, İn, Ar, Ag, Cd) erottamisen. Sen perusteella, että aluniittimalmin käsittelytekniikkaa on parannettu, on kehitetty ja testattu järkevä teknologinen prosessi useiden arvokkaiden tuotteiden saamiseksi (Al 2 O 3 , Al 2 ( SO 4 ) 2 , H 2 SO 4 , V, Ga jne.). Alkuainerikin saamiseksi termisellä ja katalyyttisellä metaanilla ja sen konversiotuotteilla (СO+H 2 ) on kehitetty teoreettisia ja käytännöllisiä näkökohtia. Saadut tulokset toteutetaan Norilsk Mining and Metallurgical Combine (Venäjän federaatio) kuparitehtaalla. Hän kehitti myös prosessin vanadiinin uuttamiseksi tuhkajäännöksistä, joita saadaan polttoöljyn poltosta Bakun ja Shirvanin kaupunkien lämpövoimaloissa (TPP). On kehitetty erittäin tehokkaita metallizeoliittikatalyyttejä metaanin höyry-vesi- ja hiilidioksidimuuntamiseksi synteesikaasuksi. On myös kehitetty menetelmä useiden arvokkaiden tuotteiden (Al2O3, Al2(SO4)3, NaK(SO4)2-(MgO, MgCl2, CaO, CaCl2) saamiseksi savesta ja dolomiittikivistä [1] .
M. M. Akhmedov on yli 300 tieteellisen artikkelin, 16 tekijänoikeustodistuksen ja patentin kirjoittaja. Hänen johdollaan koulutettiin 10 tieteiden kandidaattia.
2005 - Kunniaritari
• Teimurova E. A., Akhmedov M. M., Melikova I. G. Edellytyksistä korkearautaisen lyijysintterin talteenottoon vesihöyryyn sekoitettuun maakaasuun // Kemianteollisuus tänään, 2009, nro 8, s. 22-27.
• Rustamova S. T., Abbasova N. I., Akhmedov M. M. et al. Luonnonzeoliitin - klinoptiloliitin käyttö katalyyttien luomiseen metaanin hiilidioksidin muuntamiseksi synteesikaasuksi // Chemical Industry Today, 2010, nro 1, s. 9 -13.
• Əhmədov MM, Əfəndiyeva SQ və b. Filizçay polymetal sulfid filizinin kompleks emalı üsulları // Az. Kimya jurnalı., 2010, nro 4, s. 176-184
• MMAhmedov, NMKasimova, ESKulizade, N.Yusifova. Rikin saaminen pois rikkivedystä metalliseoliittikatalyyteissä. DAS INTERNATIONAL SYMPOSIUM, 20.–23. marraskuuta 2011. Saksa, Hannover, s. 9-11.
• Akhmedov M. M., Veliev V. S., Kadyrova G. A., Geydarov A. A. Vanadiinin uuttaminen tuhkasta polttoöljyn poltosta // Kemianteollisuus tänään, 2011, nro 2, s. 197.