| Aleksei Jakovlevich Asheberg | |
|---|---|
| Syntymäaika | 15. (27.) helmikuuta 1837 [1] |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 9. (22.) helmikuuta 1901 [1] (63-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | näytelmäkirjailija , kääntäjä |
| Vuosia luovuutta | vuodesta 1853 |
Aleksei Jakovlevich Asheberg (1837-1901) - venäläinen näytelmäkirjailija, kääntäjä.
Vanhemmat: hovin neuvonantaja paroni Jakov Fedorovich von Ascheberg, vuoden 1812 isänmaallisen sodan osallistuja ja ylilääkäri Alexander Timofeevna Zavarzinan tytär [2] . Hän valmistui 2. Moskovan lukiosta ja keisarillisen Pietarin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta (1860). Oikeusministeriössä: oikeustutkija Moskovan ja Rjazanin maakunnissa, Pihkovan käräjäoikeuden apulaissyyttäjä, Pihkovan rauhantuomari; Pietarin tuomioistuimen piirikunnan valannut asianajaja (vuodesta 1871). Ryazanin maakunnan maanomistaja.
Lukiolaisena hän kirjoitti vaudevillen "Isoäidin loma" (Alexandrinskiy Theatre, 1853; Maly Theatre, 1861). Uuden Encyclopedic Dictionary -sanakirjan artikkelissa hänet nimetään romaanien, novellien ja artikkeleiden kirjoittajaksi, jotka on julkaistu julkaisuissa Vilpitön sana, Our Time, Intermission, Russian Stage, World Illustration [3] . 1860-luvulla puhui humoristisilla tarinoilla ”Award. Surullinen tapahtuma lääninkaupungissa " , "Viihde" (1865; erillinen painos - 1865) ja runot "Hauska mies" (1867), "Komean miehen valitus" (1861). 1870-luvulla - viihdyttävillä komedioilla "muutoksia", farsseja ja vaudevillejä ( "Säästöpossu" , 1878; "Seitsemän Simeonia. Veljesten veljet" , 1883; "Got Wrong Place" , 1891 ja monet muut). Yhteistyössä sanomalehti "Molva". Hän keräsi rikkaan (10 tuhatta osaa) teatterikirjaston. Aschebergin käännöksiä ovat muun muassa Molièren komedia Kreivitär Escarbagna (Maly Theatre, 1868), A. Malchevskyn runo Marya (1884), E. ja J. Goncourtin näytelmä Uhri... (1888), P. J. Berangerin runot. . Hän oli naimisissa Maria Aleksandrovna Likharevan (1848―?) kanssa, joka myös kirjoitti teatterille: muun muassa P. Beaumarchaisin näytelmien "Verkoissa tai rikosäiti" käännökset (1885), A :n "Marguerite Gauthier" Dumas-poika, (1886) [4] .