balladeja | |
---|---|
Säveltäjä | |
Osat | |
Esittävä henkilökunta | |
piano | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Fryderyk Chopinin neljä balladia ovat yksiosaisia pianoteoksia, jotka on sävelletty vuosina 1831–1842. Niitä pidetään standardin pianoohjelmiston vaikeimpina kappaleina.
Huolimatta balladien julkaisemisesta yhdessä kokoelmassa ja numeroiden antamisesta niille, on tapana nimetä ne opusten ja avainten mukaan:
Chopin käytti termiä "balladi" baletin välisoittona tai tanssiteoksena, joka vastaa vanhaa italialaista ballaattia , mutta termillä voi olla myös joitain yhtäläisyyksiä keskiaikaisen sankariballadin, minstrel -laulutarinan kanssa , joka usein kertoo fantastisesta. hahmoja. Chopinin tulkinnassa genrestä on dramaattisia ja tanssimaisia elementtejä, ja sen ansioista pidetään balladin uraauurtajaa abstraktina musiikillisena muotona. On todennäköistä, että neljä balladia ovat saaneet inspiraationsa runoilija Adam Mickiewiczistä . Jokaisen yksittäisen balladin erityiset inspiraation lähteet ovat kuitenkin tuntemattomia.
Vaikka balladit eivät mukaudu sonaattimuotoon, Chopinin "balladimuoto" on erilainen muunnelma sonaattimuodosta, jolla on erityisiä poikkeamia, kuten peilitoisto . Franz Liszt ja Johannes Brahms kirjoittivat omia baladejaan Chopinin esimerkin innoittamana.
Itse asiassa balladit ovat erillisiä teoksia, vaikka niillä on sama nimi. Säveltäjä ja musiikkikriitikko Louis Elert sanoo , että jokainen balladi on täysin erilainen, ja niiden romanttinen jalostus yhdessä motiivien jalouden kanssa ovat ainoat yhtäläisyydet. Nykyaikaiset teoreetikot ovat osoittaneet, että balladeilla on itse asiassa paljon yhteistä, kuten "balladimittari" (6/4 tai 6/8) ja tiettyjä genren piirteitä (kuten peilitoisto ja rakenteellinen hallitseva viive ).
Neljä balladia on Chopinin kuuluisimpien sävellysten luettelossa, ja niitä esitetään usein konsertissa. Niitä on tallennettu valtava määrä kertoja.
Balladiteema nro 1
Balladin nro 2 alku
Balladin nro 2 toisen osan alku
Balladi nro 3 teema
Codan balladi nro 4