Benesov
Benešov ( tšekki Benešov , lausutaan [beneshof]) on kaupunki Keski-Böömin alueella Tšekin tasavallassa , 37 km Prahasta kaakkoon . Se on kunta, jolla on laajennettu toimivalta ja Benešovin alueen hallinnollinen keskus . Noin 16 000 asukasta.
Historia
1000 - luvulla Přemyslidien käskystä Prahan eteläpuolelle asettui aiemmin tutkimattomia maita . Ensimmäinen asutuspaikka Benešovin paikalla sijaitsee nykyisellä Na Karlověn alueella, jonne rakennettiin aatelismies ja kirkko. Sitten nykyisen Masaryk -aukion paikalle rakennettiin kaupungin markkinat. Karloviin perustettiin minoriittiluostari, ja Konopisteen linnoituksen rakentanut Prahan piispa Tobias Benešovistä nousi siirtokunnan päälliköksi. Benešovićien kuoleman jälkeen Sternberkin perhe otti vallan kaupungissa . Tällä hetkellä kaupungilla on oma vaakuna - kahdeksansakarainen kultainen tähti sinisellä pohjalla. Vuonna 1420 Jan Zizka poltti luostarin kampanjansa aikana Prahaa vastaan.
Vuosina 1541-1566. Benešovissa asui kellonsoittaja Matěj Spitz , joka teki suuren määrän kelloja viereisiin kirkkoihin Bystršiceen , Okrouglitsaan , Louneviceen, Postupiceen, Olbramoviceen, Na Gradkaan , Kondraciin ym. Kaupunki vaurioitui pahoin 30- vuotisen sodan aikana - se Ruotsin joukot piirittivät ja vangitsivat vuonna 1648 .
Vuonna 1703 kaupunkiin perustettiin Piaristin ritarikunnan korkeakoulu, jossa oli alakoulu ja kuntosali.
Vuonna 1802 Benešov maksoi kansalaisuutensa ja etnisesti tšekkiläisenä kaupunkina siitä tuli isänmaallisen toiminnan paikka. Vuodesta 1871 lähtien Praha - Ceske Budejovice -rautatie on kulkenut kaupungin läpi .
Toisen maailmansodan aikana kaupunki häädettiin ja nimettiin uudelleen SS-Stadt Böhmeniksi. Osa Waffen SS :n sotilasharjoituskentästä oli tarkoitus sijoittaa Taboriin johtavan valtatien länteen. Tämä tarkoitti, että 15. huhtikuuta 1943 mennessä kaupungin täytyi jättää koko rautatien länsipuolella ja Mahova-kadun eteläpuolella asuva väestö, eli koko Jiraskova-, Zizkova- ja Gusova-kadun välinen kortteli [5] .
Nähtävyydet
- Pyhän kirkko Mikulash. XIII vuosisadalla.
- Pyhän kirkko Anna.
Väestö
Ystävyyskaupungit
Muistiinpanot
- ↑ Jakl L. Jak stará jsou česká města? Legendaarinen fakta. (Tšekki) // iDNES.cz - 2011.
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Historicý lexikon obcí České republiky 1869–2005 (Tšekki) : 1. díl / toim. J. Růžková , J. Škrabal - ČSÚ , 2006. - 759 s. — ISBN 978-80-250-1310-6
- ↑ Tšekin tilastotoimisto Malý lexikon obcí České republiky - 2017 - Tšekin tilastotoimisto , 2017.
- ↑ 1 2 Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2022 (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2022.
- ↑ Staněk Stanislav Evakuace území mezi Vltavou a Sázavou za okupace// Sborník vlastivědných prací z Podblanicka. Praha. 1973
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Historicý lexikon obcí České republiky – 1869–2011 (Tšekki) – ČSÚ , 2015.
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2014 (Tšekki) - Praha : 2014.
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2016 (Tšekki) - Praha : 2016.
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2017 (Tšekki) - Praha : 2017. - ISBN 978-80-250-2770-7
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2018 (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2018. - ISBN 978-80-250-2843-8
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2019 (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2019. - ISBN 978-80-250-2914-5
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2020 (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2020.
- ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2021 (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2021.
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
- Brockhaus ja Efron
- Juutalaiset Brockhaus ja Efron
|
---|
Bibliografisissa luetteloissa |
---|
|
|