Melchior Berry | |
---|---|
Syntymäaika | 20. lokakuuta 1801 [1] [2] [3] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 12. toukokuuta 1854 [1] [2] [4] (52-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Melchior Berry (20. lokakuuta 1801, Basel - 12. toukokuuta 1854, Basel) - kuuluisa sveitsiläinen arkkitehti.
Hän syntyi Münchensteinin seurakunnan papille Melchior Berrille ja Appollonia Streckeisenille. Vuonna 1832 hän meni naimisiin Margaretha Simone Burckhardtin kanssa Baselista.
Berry varttui paimenperheessä Baselissa ja Münchensteinissa . Vuosina 1817-1823 hän opiskeli tunnetun arkkitehdin Friedrich Weinbrennerin johdolla Karlsruhessa . Myöhemmin hän työskenteli arkkitehti Jean-Nicolas Huillot'n palveluksessa Pariisissa ja opiskeli Pariisin akatemiassa .
Vuonna 1826 hän matkusti Italiaan , missä hän kiinnostui sekä Pompejin rakennuksista ja freskoista että renessanssin roomalaisista palatseista . Samalla hän kehitti muurarin ja rappaajan ammattitaitoa. Hän maalasi myös maisemia ja patsaita, tutki rakennuskohteita.
Vuonna 1828 Melchior Berry aloitti rakennusalan Baselissa ja perusti myös rakennus- ja piirustuskoulun. Hänen vaikutuksensa Baselin alueen ulkopuolella johtuu pääasiassa Baselin museon rakentamisesta, hänen ainoasta säilyneestä monumentaalisesta rakennuksestaan, mutta myös hänen Zürichin ja Bernin kaupungintalorakennusten suunnittelusta sekä Luzernin ja Baselin asuntorakentamista koskevista suunnitelmistaan .
Berry toimi myös Basel-Stadtin suurneuvostossa ja sen rakennuskomissiossa, ja vuonna 1841 hänestä tuli Sveitsin insinöörien ja arkkitehtien liiton ( saksa: Verein Schweizerischer Ingenieure und Architekten ; SIA ) puheenjohtaja. Hän saavutti kansainvälistä mainetta uusklassisena arkkitehtina ja sai kunniatohtorin arvot kahdelta brittiläiseltä arkkitehtiliitolta.
Rakentajana ja taiteilijana kokemansa stressin ja mahdollisesti myös paikallisten olosuhteiden asettamien rajoitusten vuoksi Berry masentui ja teki itsemurhan vuonna 1854.