Namurin Blanca | |
---|---|
fr. Blanche de Namur norja Blanka av Namur ruotsi Blanka av Namur lat. Blanca Namurcensis | |
Tuntemattoman henkilön muotokuva. Ruotsin kansallismuseo , Tukholma | |
Namurin kuningatar Blancan vaakuna | |
Ruotsin kuningatar puoliso | |
Lokakuu– marraskuu 1335–1363 | |
Edeltäjä | Tanskan maaliskuuta |
Seuraaja | Margarita tanskalainen |
Norjan kuningatar puoliso | |
Loka-marraskuu 1335 - 18. marraskuuta 1343 | |
Edeltäjä | Euphemia Ryugenskaya |
Seuraaja | Margarita tanskalainen |
Syntymä |
1320 |
Kuolema |
1363 [1] |
Suku | Vaimentimet |
Isä | Jean I |
Äiti | Marie d'Artois |
puoliso | Magnus Ericsson |
Lapset |
Erik Magnusson Hakon Magnusson |
Suhtautuminen uskontoon | katolisuus |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Blanca of Namur ( ranska Blanche de Namur , norja Blanka av Namur , ruotsi Blanka av Namur , latinaksi Blanca Namurcensis ; 1320 , Namur - 1363 [1] , Tønsberg ) - Namurin markkreivi Jean I : n vanhin tytär Dampier - suvusta avioliitossa - Ruotsin ja Norjan kuningatar .
Yksi kuuluisimmista keskiaikaisista Ruotsin ja Norjan kuningattareista. Hän vietti aktiivista poliittista ja sosiaalista elämää. Ihmisten keskuudessa hänestä sävellettiin lukuisia tarinoita ja lauluja.
Blanca syntyi Namurin linnoituksessa noin vuonna 1320. Hän oli Namurin markkrahvin Jean I Dampierren talosta ja hänen vaimonsa Marie d'Artois'n tytär House of d'Artois'sta , joka oli Capet-dynastian haara, Philippe d'Artois'n , Conchesin seigneur'n tytär , Nonancourt ja Domfront. Isänsä puolelta hän polveutui Flanderin kreiveistä, äitinsä puolelta Ranskan kuninkaista.
Blanche vietti lapsuutensa Vinendalen linnassa , Flanderin kreivien kotipaikassa, jossa hän sai prinsessalle sopivan koulutuksen.
Magnus Eriksson, Ruotsin ja Norjan kuningas, saatuaan tietää Namurin markkrahvin tyttären kauneudesta, pyysi kesäkuussa 1334 henkilökohtaisesti hänen kättään. Hänelle vastattiin suostumuksella. Kihlattu prinsessa lähti Ruotsiin elokuussa 1335.
Häät pidettiin lokakuussa tai marraskuun alussa 1335, mahdollisesti Bohusin linnassa. Blanca sai miehensä häälahjaksi Tønsbergin maakunnat Norjassa ja Lødøsen maakunnat Ruotsissa sekä Lindholmenin linnan Hisingenin saarella. Vuonna 1353 hän vaihtoi Tønsbergin Bohusiin, Marstrandiin, Elfsisseliin, Ranrikeen ja Borgarsisseliin.
24. kesäkuuta (tai 21. heinäkuuta) 1336 Blanca kruunattiin Norjan, Ruotsin ja Skånen kuningattareksi Tukholman suuressa kirkossa . Seuraavana vuonna hän synnytti esikoisensa.
Hänen miehensä hallituskausi tuli taloudellisen ja poliittisen epävakauden aikaan molemmissa valtakunnissa. Vuonna 1355 heidän vanhin poikansa Eric, jonka oli määrä periä Ruotsin valtaistuin, saatuaan tietää, että hänen nuoremmasta veljestään Hakonista oli jo tullut Norjan kuningas, suoritti vallankaappauksen. Hän kaappasi vallan Ruotsissa ja alkoi valmistautua sotaan Tanskaa vastaan, mutta kuoli yllättäen mystisissa olosuhteissa. Huhuttiin, että hänen äitinsä oli myrkyttänyt vaimonsa kanssa.
Nykyajan lähteet osoittavat, että kuningatar Blanca ei ollut vain viisas, vaan myös kaunis nainen. Hänen elämästään ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kuvaa. Kuningattaren oma sinetti vuodelta 1346 peräisin olevassa asiakirjassa näyttää naisen, jolla on pitkä mekko ilman vyötä, valtikka oikeassa kädessään ja kruunu päässään. Blanca of Namur juurrutti Ruotsin kuninkaalliseen hoviin taiteen maun pitäen hovin runoilijat ja taiteilijat. Jonkin aikaa kuningattaren odotusnainen oli kuuluisa Ruotsin pyhimys .
Pian nuorimman poikansa häiden jälkeen huhtikuussa 1363 kuningatar Blanca kuoli, oletettavasti Tønsbergissä. Hänen kuolemansa tarkkaa ajankohtaa ja hautauspaikkaa ei ole vielä vahvistettu. Testamentin mukaan kuningatar oli tarkoitus haudata Wadstenin luostariin.
Lokakuussa - marraskuun alussa 1335 Namurin Blanca meni naimisiin Magnus Erikssonin (1316 - 1.12.1374) kanssa , joka oli Ruotsin kuninkaan nimellä Magnus II ja Norjan kuninkaan Magnus VII:n, Folkungien talosta . Erik Magnusson, Södermanlandin herttua ja Norjan prinsessa Ingeborg . Tässä avioliitossa syntyi viisi lasta. Kolme tytärtä, joiden nimi ei ole tiedossa, kuoli lapsena ja on haudattu As Abbeyyn . Vain kaksi poikaa selvisi:
Yksi ruotsalaisista lastenkansanlauluista " Rida, rida ranka hästen heter Blanka " ( Kanna, kanna polvillasi hevosta nimeltä Blanka ) inspiroi Albert Edelfeltiä maalaamaan kuuluisan maalauksen " Queen Blanca " (1877). Siinä kuningatar on kuvattu pyörittelemässä nuorinta poikaansa Hakonia polvellaan.
Kuningattaren nimi "Blanca Namur" on Brasserie du Boc -yrityksen kuuluisa belgialainen vehnäolut.
Blanca of Namur - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
![]() | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |