Bobruiskin tasangolla

Bobruiskin tasango  on geomorfologinen alue Predpolesien tasangoilla ja alangoilla Mogilevin alueen lounaisosassa .

Tasangolla on noin kolmasosa samannimisestä fyysis-maantieteellisestä alueesta Predpoleskan maakunnassa. Se on lännessä Soligorskin tasangon , luoteessa Pukhovitšin tasangon , pohjoisessa ja idässä Keski-Berezinskin tasangon ja etelässä Svetlogorskin alangon vieressä. Pituus lounaasta koilliseen on 70-75 km, pohjoisesta etelään 55-60 km. Absoluuttiset korkeudet vaihtelevat 150 - 170 m, jokivarsissa 130 - 140 m, kukkuloilla ja harjuilla jopa 206 m.

Bobruiskin haudatun reunuksen vieressä . Kiteisen kellarikerroksen (absoluuttiset merkit välillä −300–500 m) päällä on sedimenttipeite (360–600 m paksu), joka koostuu proterotsoisista, devoni-, liitu-, paleogeenis-, neogeenis- ja kvaternaarisista (20–100 m paksuisista) kerrostumista. . Mineraalit : turve , savi , rakennus- ja silikaattihiekat, kivennäisvedet.

Reliefiä hallitsee loivasti aaltoileva vesijäätikkötasango. Alueella on moreenitasankoja ja jäätikön marginaalisia rakeita. Pohjoisosassa on leveä, tasainen suoinen järvi-alluviaalinen tasango (korkeudet 145–150 m), jossa on jäljellä umpeenkasvaneita järviä. Suot ovat yleisiä, enimmäkseen alavia .

Hydrografiseen verkkoon ( Dneprin allas ) kuuluu palasia Svislochin , Berezinan ja Ptichin laaksoista , niiden sivujoista, järvistä, talteenottokanavista, tekoaltaista ja lampista. Jokilaaksot ovat louhittuja, leveitä ja epäsymmetrisiä.

Tammikuun keskilämpötila on -6,6 °C, heinäkuussa -18,3 °C. Sademäärä 609 mm vuodessa. Kasvujakso 192 päivää.

Maapeitettä hallitsevat sota-podzolic , sod-podzolic vetinen ja turve-suomaita. Eniten mänty-, koivu-, leppämetsät, haapa-, tammi- ja sarveispyökkimetsät ovat yleisiä. Keskimääräinen metsäpeitto on noin 49 %. Maatalouskäytössä 38,8 % maasta.

Kirjallisuus

• Valko-Venäjän tietosanakirja ў 18 tamakh. T. 18. Kirja II - Minsk: BelEn, 2004
• Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja 6 osassa. Osa 5. Op.: BelEn, 2007