Taistelumääräykset ovat virallisia ohjeasiakirjoja , joissa vahvistetaan asevoimien ryhmien , ryhmittymien , yksiköiden ( laivojen ) ja taisteluaseiden ( joukkojen ) taistelutoiminnan perusperiaatteet sotilaallisten (taistelu)operaatioiden suorittamisessa .
Taistelusääntöjä kehitetään kenttämääräysten [ 1] ohjaamana sodankäynnistä ja sotilaallisista konflikteista saatujen kokemusten, valtion sotilaallisen opin määräysten ja sotilaateoreettisen ajattelun perusteella .
Venäjän armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana käytettiin vuoden 1912 "kenttäpalveluskirjaa " ja 1914 "jalkaväkioperaatioiden käsikirjaa taistelussa" .
Nimi "taistelusäännöt" esiintyi ensimmäisen kerran Puna-armeijassa vuonna 1924 . Neuvostoliiton vallankumouksellisen sotilasneuvoston hyväksymä yleissuunnitelma peruskirjojen ja ohjeiden antamisesta sisälsi jalkaväen taisteluperuskirjan , ratsuväen taisteluperuskirjan ja tykistötaistelun peruskirjan . Jokainen taisteluperuskirja sisälsi useita osia (osia): tietyntyyppisten joukkojen nimittäminen, yhden hävittäjäkoulutuksen , yksikön koulutuksen ja sotilasoperaatiot [2] .
Seuraavina vuosina puna-armeijan panssaroitujen joukkojen taistelukirja (1924, 1925 , 1929 ) , jalkaväen taistelukirja ( 1927-28 ), puna-armeijan tykistön taistelukirja (1927-29), taistelukirja. ratsuväen (1927-29) oli voimassa. ), Puna-armeijan ilmavoimien taistelukirja (1929-30), Puna - armeijan laivaston taistelukirja (1930). Suuren isänmaallisen sodan aikana 1941-45 jalkaväen taisteluperuskirja (osat I ja II, 1942), panssari- ja koneistettujen joukkojen taisteluperuskirja (osa 1, 1944), tykistöjen taistelukirja (1938), ilmatorjuntatykistön taisteluperuskirja (1941-44), ratsuväen taisteluperuskirja ( osa 1, 1944) jne.
Vieraiden valtioiden asevoimissa samanlaisia asiakirjoja kutsutaan eri tavoin:
Venäjällä armeijauudistuksen , sotilasdoktriinin muutosten ja myös uusien sotilasvarusteiden käyttöönoton yhteydessä on aika päivittää myös neuvostoaikana julkaistuja taistelumääräyksiä, jotka eivät vastaa toisiaan. muuttuneisiin todellisuuksiin, erityisesti osien 1 ja 2 (osa, liitos , liitos) osalta, ja työtä tähän suuntaan tehdään [3] . Sama koskee maajoukkojen taistelumääräysten osaa 3. On huomattava, että saman ajanjakson yleisiä sotilasmääräyksiä on muutettu radikaalisti jo useita kertoja.